tiistai 16. kesäkuuta 2009

Millaista on olla pikkuveli?

Talon pienimpänä poikana oleminen on sekä jännittävää että hauskaa.

Välillä on niin jännää, ettei uskalla tulla portaan alta pois. Isoveli valvoo. Isoveli ei aina katso hyvällä itsenäisiä reviirintutkimusmatkoja.

Jos on onnistunut kipittämään yläkertaan ihan yksin, ei aina uskalla tulla sieltä pois. Entä jos isoveli huomaa?
Kannattaa kuitenkin laskeutua alakertaan. Useimmiten isoveli on hyvällä tuulella ja varsinkin iltaisin se on oikein lempeä. Se ottaa pienemmän syliinsä kehräämään ja nuolee sen korvat puhtaaksi.

6 kommenttia:

  1. Voi tuota veljellistä rakkautta... Kyllä luulisi pikkuveikalla nyt olevan puhtaat korvat :D

    Näemmä isoveli kuitenkin pitää pienen kurissa ja opettaa talon tavoille ;)
    Täälläkin on paljolti herran mielialoista kiinni, ollaanko parhaita kawereita vaiko ei. Jos Kisu on ärtsyllä tuulella, ärähtää Almalle ihme asioista. Samalla sekunnilla voi tosin jo olla putsaamassa tyttöä antaumuksella :)
    Jotkin asiat toisessa ärsyttää, mutta muuten voidaan elää sulassa sovussa.

    Jännä seurata millainen isäntä pikkuisesta kuoriutuu. Tosin ei se koko vielä määritä pomon paikkaa, vaan se tahto :D

    VastaaPoista
  2. Joo, ei meidänkään Cisu muutenkaan ole aina hyvällä tuulella, mutta nyt mielialan vaihteluihin ja käytökseen ylipäätään kiinnittää tietysti tavallista enemmän huomiota. Erittäin jännä seurata, millaisiksi poikien välit muodostuvat. Toto on kyllä toisaalta alistuvainen, mutta sitten tosiaan myös härnää aivan tahallisesti. Se on myös ruvennut kehräämään ja kiehnäämään avoimesti, eilen suorastaan innostui, kun tulimme kotiin. Sekös Cisu-parkaa jos ei raivostuta, niin ainakin hämmentää. Mutta hienoa, että Toto(kin) tuntuu viihtyvän ja olevan reipas ja rohkea.

    VastaaPoista
  3. Vaikuttaisi tuo pikkuveljenä olo olevan pääpiirteittäin ihan mukavaa puuha. Edelleen voi kyllä vain ihailla miten nopeasti teillä Cisu on sopeutunut uuteen kissa-asukkaaseen. Joko Toto on vakiintunut nimeksi, vai vieläkö Elliott on mukana peleissä?

    VastaaPoista
  4. Mäykynen: mekin ihailemme ja ihmettelemme. Cisu on selvästi vähän stressaantunut, mutta koko ajan sopeutuneempi. Kun tulin tänään töistä, täällä odotti kaksi kehräävää kissaa ja Cisukin suostui olemaan hetken sylissä hurisemassa, se tuntui jo suorastaan voitolta!

    Eltsu-Toto-Elliotin nimi on vähän vaihteleva, häntä kutsutaan välillä jopa Tontuksi. ;) Toto on yleisin kutsumanimi, ehkä se on se sitten.

    VastaaPoista
  5. Ihanan veljelliset iltapesut... jänskättää, meillä tilanne päällä tasan kahden viikon päästä. Toivon niin että meillä menisi yhtä hyvin kuin teillä, mutta pelkään pahinta...

    VastaaPoista
  6. Sitruuna: ymmärrän paremmin kuin hyvin! Onneksi Toto saapuikin meille nopeammin kuin ensin suunniteltiin, niin ei ehtinyt aivan panikoitua, mutta kyllä se jännää oli ja on. Vaikka viikonloppu meni enemmän kuin lupaavasti, oli melkein pelottavaa mennä maanantaina töistä kotiin: entä jos siellä on kaksi korvapuolta kissaa? Nyt kun kaikki näyttäisi menevän ok - kumpikin kissa on toistaiseksi ehjä jne. - niin jännitys alkaa jo hellittää. Kunhan olemme kaikki aivan sopeutuneita, niin päästään todella paljon helpommalla kuin ennen. Ei tarvitse enää olla sydän syrjällään, että Cisu on yksin kotona. Jo nyt on sellainen luotto, että niillä on toisensa, kyllä ne pärjäävät - vaikka painivat ja purevat. Pidän peukkuja, että teillä menee yhtä hyvin! :)

    VastaaPoista