Kuuman kellistämä katti

Vaikka tätä kesää ei ole voinut kovin kuumana pitää, on ajoittain ollut melko lämmintä. Esimerkiksi eilen, kun Cisu halusi ulkoilla.


Ulos päästyään hän havaitsi auringonpaisteen niin pistäväksi, ettei tehnyt mieli muuta kuin kölliä terassille ilmeisesti ikuisiksi ajoiksi unohtuneiden kivilaattojen luona. Vieressä oli niin ikään unohtunut sadettaja, mutta ei siitäkään ollut mitään hyötyä, kun se ei ollut letkussa kiinni.

Jospa pitäisi vähän levätä. Voi pientä poloista. <3

Rantaleijona ja sammakko

Meillä on taas nähty erikoisia eläimiä. 


Tänään on ollut kovin kuuma päivä, joten Toto tunsi itsensä kissan sijasta rantaleijonaksi. Kun lähdimme ulos, Toto asteli tyynesti terassin aurinkotuoliin ja jäi siihen ottamaan aurinkokylpyjä.

Mitä, eikö tää tuoli ole tässä mua varten?

Cisu oli kuumuudesta hieman eri mieltä. Ensin hän tuumasi, että terassilla lipan alla puolivarjossa on hyvä - huomaa tassu rennosti kiven päällä, välillä siinä oli koko kissakin kiemurtelemassa, vaikka joka kiemurtelulla tipahtikin kiveltä selälleen terassille - 


sitten löytyi oikea kesähuvimaja. Äidin kasvimaalla raparperin alla on laulun mukaan sammakollakin koti kultainen, miksei sitten kissalla? Tai sitten Cisu tunsi itsensä sammakoksi? Kuvan oikean alanurkan karvakäärme (sellainenkin meillä siis tänään nähtiin, enpä aiemmin tajunnutkaan) on Toton häntä. Hänenkin piti tietty tulla kärkkymään, josko pääsisi raparperitelttaan.

Lötköpötköt

On ilmoja pidellyt. Ei kuulu kuumutta kummempaa. Koratian kissavaltiosta ei ole kerrassaan mitään raportoitavaa, koska herra harmaaturkit ovat aivan löylyn eiku helteen lyömiä.


On jo opittu: jos sohvapöydän alle sammunutta Totoa yrittää siirtää, hän äkämystyy ja siirtyy vielä kuumempaan paikkaan. Ei siis häiritä hänen kuninkaallista hellepötkyläkorkeuttaan. (Välillä on pakko laskea käsi kyljelle ja kokeilla, hengittääkö se vielä.)

Cisukin on sitä mieltä, ettei kuumalla jaksa kuin nukkua. Saunamainen lämpötila on varmistettu loikomalla villahuovan keskellä aurinkoläikässä. Olo taitaa olla kuin Thaimaassa ikään.

Ja sitten aurinko meni pilven taa ja alkoi sataa. Ja sateellahan eivät kummituseläimet kissat voi tehdä muuta kuin nukkua.

Tänään pojat jatkoivat yöuniaan aina iltaseiskaan asti! Sitten käytiin ulkona ja raivottiin västäräkeille niin että voimat menivät. Nyt ollaan taas nukkumassa.


Ja sitten jotkut pitävät kissoja arvaamattomina petoina...

Kuuma!

Päivisin on niin kuuma, että helteen sulattama Toto ei meinaa pysyä pesässään eikä edes sohvalla. Huh.

Mutta koska Toto päätti jo viime kesänä, että pesä on hänen ja hän nukkuu siinä aina päikkärit aurinkoisina päivinä, periksi ei anneta.

Cisu ei ole pitkään aikaan yrittänyt kokeilla pesää eikä edes nukkua Toton vieressä sohvalla. Hän on myllännyt sohvannurkkaan oman päiväunipaikan.

Kun ihminen käväisee kesken pihahommien sisällä, tulee vastustamaton halu etsiytyä itsekin sohvan rauhaan ja vain katsella nukkuvia, kerrankin rauhallisia, harmaakeriä.

Ennätystehdas

MEKÖ muka villejä? Ite oot. Se on, joka sanoo!

Cisu ja Toto kunnostautuneet tänä viikonloppuna henkilökohtaisissa nopeusennätyksissä. Ei uskoisi, millainen vauhti ja voima näistä söpöistä kölleistä löytyy, kun on tosi paikka kyseessä.

Cisulle kävi hassusti: hän meinasi karata kotoa suoraan koiran jalkoihin! Olin pihalla maalaamassa, kun ystäväni tuli miehensä ja ison koiransa kanssa hakemaan meille unohtunutta neuletakkia. Avasin siis ulko-oven hakeakseni takin sisältä.. Cisu, jolle on nykyisin kunnia-asia karata aina kun ovi aukeaa, oli arvatenkin ovella kyttäämässä. Ehdin siepata Cisun syliin, mutta kauan hän ei siinä viihtynyt koiran nähtyään. Se oli selvästi henkilökohtainen kääntymis- ja säntäysennätys. Sekunnin murto-osassa Cisu oli pörröisenä olkkarin pöydän alla - ja minulla on yhä raapimisjäljet ja mustelma jalassa, sillä Cisu kiepsahti reiteni kautta ympäri.

Maisa-koiraa ei haitannut, ettei talon isäntä ollut tuon ilahtuneempi hänestä. Hän etsi pihalta paikan, jossa kissat olivat juuri ulkoilleet ja piehtaroi siinä intensiivisesti. Hajuterveiset ovat tärkeä juttu.

Totokin on kunnostautunut. Hänen ei voi sanoa varsinaisesti karkailevan kotoa, vaan joskus livahtavan ulos istumaan ilman valjaita.

Paitsi silloin, jos pihan yli lentää juuri harakka matalalla. Silloin terassin oven avaus voi toimia Totolle merkkinä juosta perään ja tehdä henkilökohtainen ravausennätys. Se syntyy pörhistämällä itsensä suureksi, laittamalla hännän kippuraan ja ravaamaan kymmeniä metriä pikajuoksua linnun perässä. Halki nurmikentän, komealla kaarteella. Ja kun ällistyneet ihmiset lähestyvät, otetaan seuraava pörröhäntäspurtti suoraan naapuriin ja piiloudutaan naapurin autotalliin. Sieltä suostutaan palaamaan vain sylissä kiemurrellen ja kovasti väykyen.

Huh huh. Helle ei ole siis aivan tainnuttanut harmaaveljeksiä. Välillä heitä ei ole kyllä kiinnostanut mikään muu kuin istuskelu ulkona, liian kuumalla ei voi tehdä muuta. Miehelläni on ainakin vahva usko kissojen keskipäivän velttouteen edellä kerrotuista nopeusennätyksistä huolimatta. Eilen perheen miehet viihtyivät yhdessä terassilla ja ottivat kaikki aika lungisti.