Cisu ja Toto saivat jokin aika sitten ihanalta kissavaljakolta Paavolta ja Harmilta haasteen kertoa lempiasioistaan. Tämä sunnuntai on ollut siitä oivallinen, että koratialaiset ovat päässeet nauttimaan monesta suosikkipuuhastaan. Meno on ollut aika vauhdikasta, mutta kaaoksen suosiminen on sekin Cisun ja Toton luonteessa.
Cisusta ja Totosta on hauska ulkoilla talvellakin. Tänään ulkoilu on ollut erityisen kiinnostavaa, sillä aurinko on paistanut ensimmäistä kertaa tänä vuonna lämmittävän keväisesti, ja lisäksi ulkona odotti yllätys: pihapöydältä löytyi lumipesun saaneita mattoja.
Cisu pääsikin lempipuuhaansa tutkimaan.
Toto sen sijaan hullaantui täysin, kun huomasi, että ulkonakin voi nauttia taikamattokieriskelystä. Viis siitä, että matto on kylmä ja luminen. Totesimme Totolle, että jotkut pysäytetään piikkimatolla, mutta hänelle riittää mikä tahansa pehmeä alusta, ja jalat menevät alta.
| Cisut eivät taikamattoile. |
Analysointi- ja kieriskelyhetken jälkeen tarkkailtiin. Havaittiin ulkoilevia koiria ja kuultiin linnunlaulua. Kissan on hyvä olla skarppina ja tietää kaikki kaikesta.
Kun oli saatu yleiskuva Koratian kuningaskunnan menosta, piti seikkailla. Cisu karttaa lunta yleensä visusti, mutta tänään kaikki oli toisin. Hän huomasi, että ihmiset ovat kaivaneet Koratian kunkulle lumisia polkuja.
Varakunkulle tuli kiire kipittää perään.
Varakunkkuhan on joskus kävellyt hankikannollakin, joten hänelle ei ollut temppu eikä mikään kurotella lumipenkkaa vasten.
Suunnanvaihto.
Tämän jälkeen menimme kotiin (sana, jonka Cisu ja Toto ymmärtävät, mutta jota he eivät yleensä halua ulkona totella). Kynnyksellä Cisu kuitenkin muisti, että hän ei olekaan pitkään aikaan harjoittanut karkaamista. Hän singahti takaisin matolle ja alkoi kynsiä ja repiä sitä kauhean hepulin kynsissä. Cisulla diagnosoitiin nk. kevätpömö.
Kun pahin pömötyskohtaus oli ohi, Cisu olisi halunnut syventyä aina hyvin antaumuksella suoritettavaan varpaidenpuhdistukseen, mutta hänet kannettiin sisälle.
Sohvalla odotti Toto, josta parasta liikuntaa on veljen kanssa painiminen. Toto on ollut jo viikon verran aivan kissat maaliskuussa -moodissa ja käy peppuhaukkaamassa ja muutenkin kaikin tavoin ärsyttämässä Cisua tuon tuosta, että pääsisi taas telmimään. (Hän suhtautuu kevään ja kevätmielen tullen entistäkin intohimoisemmin myös syömiseen. Pari aamua sitten Toto kirjaimellisesti pyöri pitkin keittiön lattiaa, koska hän oli niin ilahtunut tiedosta, että saisi pian ruokaa. Saman päivän iltana hän vaati kovaäänisesti oman - aivan minimaalisen - osuutensa miehen syömästä savuporosta.)
Siitä kaoottisuudesta puheen ollen: painimatsi jatkui näin vauhdikkaasti. Lentäminenkin on hauskaa.
Mutta osataan täällä ainakin ajoittain rauhoittuakin. Cisu pitää puutarhanhoidosta ja istuskelee mielellään viherkasvien luona nuuhkimassa, maistelemassa ja aikaa viettämässä. Jouluksi hankittu mutta edelleen onneksi hyvävointinen huonekuusi on kiehtova pienoismetsä keskellä olkkaria.
Ja, kissoista kun puhutaan, mikä voisi olla parempaa kuin lämpö? Eilen illalla oltiin taas porukalla saunomassa. Huomasimme, että Toto todellakin rakastaa saunomista. Toto höristi korviaan, kun ihmiset puhuivat siitä, onko sauna jo tarpeeksi lämmin. Sauna-sana on niin tuttu juttu, että hetken kuunneltuaan Toto juoksi suoraan lauteille. Kyllä Toto tietää nää hommat.
Cisu tiesi heti, mitä tehdä tänään ikuisuuksien jälkeen ilmestyneille aurinkoläiköille. Lojumaan!
Cisu: Näinä hetkinä en ymmärrä, miksi olen ikinä lähtenyt Thaimaasta. Kun kissalla on aurinko, hänellä on kaikki.
Sitten vielä yksi juttu, joka havainnollistaa erästä oleellista lempiasiaa: joka asiaan sekaantumista. Kuten huomaatte, vasta maalattuun makuuhuoneeseen ei ole kissoilla mitään asiaa...
Emme ole oikein kärryillä, missä kaikkialla tämä haaste on jo kiertänyt, mutta napatkaa se tästä mukaan, jos siltä tuntuu. Olisi myös kiva kuulla, mikä on omituisin kissan lempiasia, jonka tiedätte. Tämän aamupäivän kertomuksesta jäivät pois Cisun suosikit kulkusen pitäminen raksukipossa sekä vaatimus toimia miehen käsipyyhkeenä aina kun tällä on märät kädet, mutta tehdään nyt tiettäväksi, että em. hulluudet kuuluvat edelleen Cisun päivittäisrutiineihin. Käsienkuivausharrastus on itse asiassa tarttunut Totoonkin, ja hänkin kiljuu kurkku suorana, jos jää ilman miehen kosteuskäsittelyä. "Miehen" on tässä kuitenkin avainsana, sillä kun minä yritin jokin aika sitten silittää Toton kylkeä märällä kädellä, Toto vavahti kauhusta, singahti karkuun ja pakoili minua sitten puoli päivää. Toi hullu koitti pyyhkiä kädet muhun, varokaa sitä!