keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Tuntomerkit

Me saatiin kommentti, ettei meitä ole muka helppo erottaa toisistaan!


Identiteettikeskustelun yhteydessä tuli puhetta Cisun ja Toton saman- ja erilaisuuksista. Kyllähän heissä etenkin valokuvissa on paljon samaa, mutta eivät pojat aivan samasta muotista ole kuitenkaan.

Nykyään veljekset ovat hyvin samankokoisia, mutta Cisu on sirompirakenteinen. Cisulla on kapea kaula ja pienet kauniit sydänkasvot. Cisulla on myös meripihkan väriset keltaiset silmät. Vaikka korateilla pitäisi olla lähes mintunvihreät silmät, myös keltainen väri hyväksytään rotumäärityksissä. Joillakin korateilla silmien sävyn muuttuminen vie vuosia – saa nähdä, miten Cisun käy. Cisulla on lyhyt ja koratiksi hieman kova turkki, vaikkei se kuvissa niin näy. Se näkyy, että hän on veljeään kaljumpi ohimoilta.

Toto on vantterampi, paksuniskaisempi (anteeksi Toto, piti sanoa harteikkaampi) ja pyöreäposkisempi sekä ennen kaikkea vihreäsilmäisempi. Totolla on paljon pehmeämpi ja pörröisempi turkki kuin isoveljellään ja pienenä hän näytti hölmistyneeltä voikukalta. Sittemmin turkki on asettunut eikä Toton ilmekään ole aina hämmästynyt, vaan hänestä on kehittynyt aika fiksun oloinen kissaherra.

Kotona tiedämme usein katsomattakin, kumman kissan ollaan tekemisissä. Pojilla on ihan erilainen liikkumis- ja olemisen tapa ja lisäksi erilainen ääni ja äänenkäyttö. Jos kuuluu kovaa huutoa ja kolinaa ja joku loikkaa päälle, se on Cisu, joka naukuu tai raahaa kolistellen lelua ja on varsin luottavainen sen suhteen, että kaikki ihmiset ovat hänen kävelyalustojaan. Pieni mäy, väy ja hellä puskeminen hurinan säestyksellä viittaa useimmiten Totoon. Kaikesta hellyydestään huolimatta Toto ei ole samanlainen syliintulija kuin Cisu.

Helpoin tapa tunnistaa pojat on katsoa pannan väriä. Cisulla on musta ja Totolla harmaan nahkapanta. Pannat on esitelty tarkemmin täällä – kuvissa Cisu näyttää penturuipelolta ja Toto isolta nallenpullukalta!

LISÄYS: Livenä poikia voi yrittää erottaa toisistaan myös kutsumalla heitä. Kumpikin osaa nimensä, vaikka Totolla sen omaksuminen tapahtuikin aika verkkaisaan tahtiin. Muita sanavarastoon kuuluvia sanoja ovat ei (kas kummaa), tule/ei tule, syömään, suihkuun (Cisu ja Toto haluavat aina katsoa ihmisten suihkuttelua) sekä se eräs U-sana, jota emme voi kesäaikaan käyttää, koska se aiheuttaa suurta Ulos!-huutoa ja yleistä levottomuutta.

Sitä en osaa sanoa, osaavatko pojat myös toistensa nimet. Tuskin, vaikka joskus käykin niin, että kysymykseeen, missä Cisu/Toto on, saa vastaukseksi kipityksen kadonneen veljen luokse. Usein ihminen joutuu kyllä ihan itse kipittämään ympäriinsä ja huutelemaan kadonnutta, joskin saa usein seurakseen mukana huutelevan etsijäkissan.

12 kommenttia:

  1. "pienenä hän näytti hömistyneeltä voikukalta" *hihi!*

    VastaaPoista
  2. Iik, ei sentään hömistyneeltä. Korjasin Toton hölmistyneeksi. :D Toto kyllä onnistui aina näyttämään siltä, että hän ei nyt oikein ymmärrä mistään mitään, mutta onneksi vihersilmiin syttyi sittemmin järjen pilkahdus.

    VastaaPoista
  3. Kissanpennut näyttävät aina siltä, etteivät tajua maailman laidasta yhtään mitään :-) Voi penturuipeloa ja nallenpullukkaa <3 Ihanat pojat! Toton oliivisilmät hurmaavat. Minusta meripihka on kyllä enemän oranssia, Cisun silmät ovat minusta ehkä limenvihreät? Tai ruohon-? Hmm. tätä pitää miettiä... palataan...

    VastaaPoista
  4. Mites tuo bannerkuva? Sydänkasvoinen Cisu oikealla ja hölmistynyt voikukka-Toto vasemmalla? Anteeksi jos meni väärin päin, sillä jos vertaa noihin pikkukuviin, veikkaisin taas toisin päin ja silloin tuo tekstikin olisi "oikeinpäin". Te vain olette niin vaikeita! :)

    VastaaPoista
  5. Milloin saadaan selvyyttä omien nimien tunnistamisesta? Kansa janoaa tietoa! :D

    VastaaPoista
  6. Joissain kuvissa kyllä tunnistaa ja joissain taas se on ihan mahdotonta! Kiitos näistä selvityksistä :)

    VastaaPoista
  7. Kyllä, bannerissa Cisu on oikealla ja Toto eli voikukka vasemmalla. :) Ja aika vihreät silmät molemmilla on, mutta Cisulla selvästi keltaisemmat. Valokuvissa näyttävät milloin minkäkin värisiltä. ;)

    Anonyymi, pyydän anteeksi huolimattomuutta - laitoin nimenosaamistiedot nyt ihan postaukseen asti. Enpä ollut aiemmin pohtinut, osaavatko pojat myös toistensa nimet.

    Tänään töistä palatessa täällä muuten odotti naku Toto, eikä pantaa ole vielä löytynyt. Se siitä tuntomerkistä!

    VastaaPoista
  8. Kiitos arvokkaista lisätiedoista. :D Meillä on ollut kissa, joka haki laumasta oikean kissan, kun siltä kyseli, missä kyseinen kissa oli. Nimeä piti vain toistaa muutaman kerran ihmettelevään sävyyn. Monesti kaipaan sen seuraa vieläkin. Onneksi muistot säilyvät. :)

    VastaaPoista
  9. Voi ei, anonyymi, voiko noin hienoa ja viisasta kissaa ollakaan? Kuulostaa todelliselta Yksilöltä. :) Onneksi sentään muistot säilyvät, vaikka ikävä ei varmana koskaan katoakaan (eikä sen pidäkään).

    VastaaPoista
  10. Hyvän koratin tuleekin näyttää ällistyneeltä! Totoa vaan näyttelykehiin:)
    Nimiasiaan sen verran, että meillä jokainen kyllä tietää nimensä. Muuten taitaa olla sama kutsuuko muita kissoja tai tytärtäni. Vaihtelevasti tullaan joko porukalla, yksin tai ei kukaan. Mestaripiiloutuja Miriä ei tahdo löytää edes kutsumalla...

    VastaaPoista
  11. Toto oli sitten varsinkin pienenä tosi hyvä korat! Cisu sen sijaan ei. Hän on aina näyttänyt siltä, että tietää kaiken kaikesta, mikä sai Toton jatkuvan hölmistymisen ja hämmästymisen näyttämään vieläkin hassummalta.

    Meinllä melkein aina selvästi kuunellaan oman nimen huutelua, mutta sitten otetaan valikoiva kuulo käyttöön eli teeskennellään, ettei huomattu mitään. Toto saattaa kyllä välillä unohtaa nimensä ja sitten yhtäkkiä hätkähtää ja juosta kiireen vilkkaa kutsujan luokse. "Ai niin, mä oon se Toto, nyt äkkiä ihmisen luokse!"

    VastaaPoista
  12. Se oli kyllä muutenkin poikkeuksellisen neuvokas ja hyväntuulinen kissa, joka osallistui aina kaikkeen. Jos esimerkiksi jollain kissalla oli jotain hätänä, niin se tuli heti ilmoittamaan ja seurasi, että tilanne hoidettiin asianmukaisesti. Todellinen Yksilö tosiaankin. :D

    VastaaPoista