maanantai 1. elokuuta 2011

Monenlaisia tuoksuterveisiä


Meillä on takana vieraiden eläinten viikonloppu. 

Perjantai-iltana ihmiset hakivat vähän pollenhajua raviradalta. K niin kuin koni ei ole päässyt vielä kisailun makuun, mutta kävimme katsomassa kisaopettelua ja lähiviikkoina päästään varmaan käymään taas tallillakin.

Täytyy sanoa, ettei hevos- eikä etenkään ravitietämykseni ole kasvanut juurikaan, vaikka mies onkin omistanut noin kaviollisen verran heppaa jo muutaman kuukauden ajan. Ravitouhu vaikuttaa kyllä ihan kiinnostavalta, ja kunhan heppa pääsee tosissaan kisaamaan, käymme varmasti seuraamassa raveja jonkin verran. Nyt tiedän hepasta lähinnä sen, että se on kasvanut ja kehittynyt hyvin, vaikuttaa lupaavalta ravurilta ja tykkää erityisesti ponitytöistä.


Melkein yhtä pihalla olin Surokin kissanäyttelyssä Espoon Barona-areenalla, vaikka kävin paikan päällä lopulta jopa kaksi kertaa, sekä lauantaina että sunnuntaina. Myönnettäköön, etten ole kovin paljon yrittänytkään ymmärtää tuomaroinnin saloja tai näyttelytouhua, vaan keskityn satunnaisesti kissanäyttelyissä käydessäni vain ihastelemaan kissoja. Harmitti, ettei joka häkissä lukenut, minkä rotuinen moukula siellä majailee, sillä minä en ainakaan tunnista kaikkia kissarotuja varmasti. 

Sen verran tunnistan, että tiedän, mistä roduista alkaisin haeskella Koratian seuraavaa kissa-asukasta, jos haeskelemaan alettaisiin. Ei me kuitenkaan taideta alkaa ainakaan heti. Cisu ja Toto eivät olleet kummankaan päivän hajuterveisistä ollenkaan innostuneita ja kun kysyin Cisulta, haluaisiko hän pikkusiskon, Cisu huusi NOU (no, kerran kun kysyin, voisiko eräs koditon poikakissa muuttaa meille, Cisu irvisti ja puri minua käteen, aika suopeaa tämä pikkusiskosuhtautuminen siis). Ja kun kysyin mieheltä, jolla oli juuri synttärit, millaisen kissan hän haluaisi lahjaksi, ei hänkään suostunut vastaamaan. Siskonpoika kolme vee sentään kertoi, että jos hän ottaisi kissan, se olisi valkoinen ja lyhytkarvainen ja senkin nimeksi tulisi Toto.

8 kommenttia:

  1. Se on kyl kätsää kun kissat osaa puhua. Meillä täällä on yks enimmäkseen hiljaa vaan, ja yks kehrää, kysyipä siltä mitä hyvänsä. Ei käy tasan.

    VastaaPoista
  2. Osaan mäkin puhua - mä juttelen pitkät jutut mammalle. Jos se ei heti tajuu mitä haluun niin istun sen eessä, nakutan silmiin ja toistan niin monta kertaa että menee perille. Jos joku asia ei mallaa sanon selväksi suomeksi EI.

    Ainoa tyttökissa, joka sopii Cisun ja Toton kaveriksi on tietysti venäjänsininen! Mehän ollaan ihan samannäköisiäkin.

    VastaaPoista
  3. Ihme vastaan nikottelijoita... Kyllähän lisäkisut on aina, siis AINA, hieno asia!

    VastaaPoista
  4. Totoja ei voi tässä maailmassa olla liikaa! Mutta jos se kissa teille tulisi, niin sille toki olisi joku toinen nimi kätevämpi!

    VastaaPoista
  5. Cisujakaan ei voi olla liikaa. Nih. <3

    VastaaPoista
  6. Semmoset nätit ja sirot mustavalkoset ois parhaita pikkusiskoja, oon kuullu. Eivät vaan saa sanotuks, että semmonen ois ihanin, ku ujostuttaa!

    Terkuin Unna Tuutikki

    VastaaPoista
  7. Hih, mekin kävimme heppailemassa viikonloppuna Tampereella ja oli oikein positiivinen uusi kokemus (ravit siis).

    Joo, meillä on kans käyty keskustelua, että josko pieni kissapoika meille, mutta kaikki esittävät niin tomeria vastalauseita, että ei kai sitä kannata kysyä (vaan toimia.... hihihi... no ehkei sentään ainakaan vielä)

    VastaaPoista
  8. Huh, Koratiaan tulee ruuhka, kun pitää saada lisää Cisuja ja Totoja ja lisäksi erivärisiä pikkusiskoja. Mutta mikäs siinä. <3


    Zepa, ois vaan kätsempää, jos kissat eivät puhuisi aina niin negatiivisesti tai vaativasti (nou!, ei!, nau!). Mutta on se hauskaa, että juttelevat, Totokin yhä enemmän ja enemmän.

    Minni, hyvä tietää, että säkin osaat puhua ja kommunikoida noin hyvin. Kuulostaa tosi tutulta, etenkin toi EI. :D

    Meei, no niin minustakin, mutta ehkä sitten vähän myöhemmin... Olen joka tapauksessa valmiustilassa, sillä mulla on tiedossa jo kolmen tyttökissan ja yhden poikakissan nimet. Ihan siltä varalta, jos yhtäkkiä pitää ottaa vaikka pari pientä tyttöpentua. ;)

    Naukulan Mamma, joo, ehkei olisi kovin kätevää, jos meillä olisi toinenkin moukula, jonka nimi olisi kätevästi Toto Tottis Tottis Totteli Tottis. :D

    Wilma, olet kyllä täysin oikeassa. Toisaalta yksikin Cisu on jo aika riittoisa tapaus kaikessa monipuolisuudessaan.

    Unna, hyvä että sanoit rohkeasti kuitenkin! Mustavalkoinen pinkkinenä olisi kyllä todella söpö Koratian asukas ja pikkusisko. Sen kanssa voisi tehdä niitä tyttöjen juttujakin. <3

    Viivi, ahaa, samanlainen heppa-kissaviikonloppu siis sielläkin, hassua! Minunkin käsitykseni raviurheilusta on nyt parantunut kovasti. Tai ei mulla aiemminkaan huonoa käsitystä ollut, mutta aluksi olin vähän epäluuloinen mm. sen suhteen, onko se hevosille liian kovaa rääkkiä. Ainakin tuolla nyt vähän tutuksi tulleessa tallissa hevosia kuitenkin hoidetaan todella paneutuvasti ja harjoitusohjelmakin etenee hevosta kuunnellen. :)

    Niin, meille tulla tupsahti Cisu, kun hän tuli omistajan allergian takia "yhdeksi yöksi yökylään". Totolle oli jo sentään nk. paikka olemassa, mutta vähän yllättäen Tottiskin saapui, kun yhtäkkiä kuulimme, että Cisun velipuoli etsii kotia. Salaa toivon, että taas kävisi niin, että meidän on PAKKO taas auttaa jotain pientä poloista, toivon mukaan tyttöä tällä kertaa.

    Tai sitten pitää vain toimia. :)

    VastaaPoista