maanantai 29. elokuuta 2011

Möykkyset

Tänään oli vaikea aamu. Ensin huudettiin ulos ja sitten sitä, että uilkona satoi. Tarvittiin kaksi enemmän tai vähemmän tassut kastuttavaa sadeulkoilukeikkaa, ennen kuin möykyt löysivät päiväunirauhan.




Uni-Cisua ei voi katsoa silittämättä.




Puhumattakaan kurkkaavasta uni-Totosta. Miten joku voikin olla noin tyytyväisen näköinen?



7 kommenttia:

  1. Möyk! Tahtoo kans silittää möykkyä! Tai vielä parempi, ottaa möykyn kainaloon! Söpöliinit - raps raps <3

    VastaaPoista
  2. Minäkin haluan noille päiväunille mukaan! ♥

    VastaaPoista
  3. Onko jotkut taas vähän suloisia!! <3

    VastaaPoista
  4. Ehkä meidän möykyt voivat järjestää avoimien ovien möykkypäivät? Kaikki halukkaat voivat tulla silittämään, sylittämään ja nukkumaan möykkyjen kanssa.:)

    VastaaPoista
  5. Möykyt heti kainaloon!

    Se on kyllä jännä, tetä yleensä sen pari keikka tarvitaan, että karvatassu ymmärtää, että ulkona ei ole kiva keli...

    VastaaPoista
  6. Alkaa itseäkin väsyttämään kun tuommoisia unikisuja katselee :)

    VastaaPoista
  7. Viivi, täällä niitä möykkyjä ois. Sade valvotti möykkyjä yöllä, joten he eivät ole viitsineet vielä nousta. :)

    Katjusha, kyllä alkaa. Tavallaan kyllä hyvä, koska unikisujen katselu on todella rentouttavaa. Huono puoli on sitten se, että tulee liiankin rennoksi eikä saa mitään muuta kuin möykynihailua aikaiseksi...

    VastaaPoista