Tänään oli vaikea aamu. Ensin huudettiin ulos ja sitten sitä, että uilkona satoi. Tarvittiin kaksi enemmän tai vähemmän tassut kastuttavaa sadeulkoilukeikkaa, ennen kuin möykyt löysivät päiväunirauhan.
Uni-Cisua ei voi katsoa silittämättä.
Puhumattakaan kurkkaavasta uni-Totosta. Miten joku voikin olla noin tyytyväisen näköinen?
Möyk! Tahtoo kans silittää möykkyä! Tai vielä parempi, ottaa möykyn kainaloon! Söpöliinit - raps raps <3
VastaaPoistaMinäkin haluan noille päiväunille mukaan! ♥
VastaaPoistaOnko jotkut taas vähän suloisia!! <3
VastaaPoistaEhkä meidän möykyt voivat järjestää avoimien ovien möykkypäivät? Kaikki halukkaat voivat tulla silittämään, sylittämään ja nukkumaan möykkyjen kanssa.:)
VastaaPoistaMöykyt heti kainaloon!
VastaaPoistaSe on kyllä jännä, tetä yleensä sen pari keikka tarvitaan, että karvatassu ymmärtää, että ulkona ei ole kiva keli...
Alkaa itseäkin väsyttämään kun tuommoisia unikisuja katselee :)
VastaaPoistaViivi, täällä niitä möykkyjä ois. Sade valvotti möykkyjä yöllä, joten he eivät ole viitsineet vielä nousta. :)
VastaaPoistaKatjusha, kyllä alkaa. Tavallaan kyllä hyvä, koska unikisujen katselu on todella rentouttavaa. Huono puoli on sitten se, että tulee liiankin rennoksi eikä saa mitään muuta kuin möykynihailua aikaiseksi...