tiistai 31. elokuuta 2010

Kauden maku: oliivi

Meidän kissat eivät onneksi yleensä kerjää tai vie ruokaa lautasilta. Ainoita ihmisten ruokia, jotka todella vetoavat heihin, ovat erilaiset leikkeleet; varsinaista makkaraa tai lihaa ei tavoitella, mutta ne kyllä saavat nenän värisemään. Leikkeleistä kalkkuna on suosikki, mutta gotlerikin kiinnostaa. Ja kerran Toto varasti paahtopaistia, kun silmä vältti.

Nyt Toto on laajentanut ruokailutottumuksiaan. Mökillä hän jäi parikin kerta kiinni ruokapöydällä seisomisesta, salaattikipon tutkimisesta ja oliivin nuolemisesta. Lopulta hän sai oman oliivin, ks. yläkuva. Sitä piti nuuhkia, työnnellä ja välillä lipaista. Miten joku voikin maistua tältä?


Olen herkkusuu!

7 kommenttia:

  1. Hienoa huomata, että muuallakin oliivit kiinnostavat! Naukulan ex-jäsen Onni ja nykyinen jäsen Wilma kerjäsivät kerran ruokaa villeinä. Söin salaattia, eikä siinä ollut tonnikalaa, ei katkarapuja. Annoin salaatistani mustan kivettömän oliivin kummallekin ja ajattelin että siitäs saitte :). Kissat menivät aivan hurmioon ja pyöriskelivät oliivien päällä ja sitten söivät ne. Helmi ei moisen herkun päälle ymmärrä, mutta Wilma nauttiin niitä epäsäännöllisen säännöllisesti edelleen. Sekä vihreitä että mustia.

    VastaaPoista
  2. Oho, aika erikoisia oliivitarinoita! :D Eikä riitä edes oliivin nuoleminen, vaan ihan syödäänkin ne. Täytyypä kertoa Totolle, että se on vielä ihan aloittelija. :)

    VastaaPoista
  3. No niin, Toton ihanien silmien lumoissa unohdin itse asian... Olen huomannut, että monet kissat ovat hulluna valkosipuliin. Ransu tykkää sekä raakana että kypsennettynä. Olikohan oliivit vs-marinoituja? Paitsi että kyllä Ransukin maistelee mitä kummallisimpia ruokia, joita ei kissan kuvittelisi syövänkäään. Ehkä se on osa kotiväen yllättämis- ja hurmaamistaktiikkaa.

    VastaaPoista
  4. Oi, Oliivisilmä on ihana nimi! Toto on myös oliivivaljas. :)

    Meillä ei ole havaittu valkosipulihimoa, mutta pitääpä tarkkailla, kun sellaista on seuraavan kerran tarjolla. Meillä yllättävän vähän närpitään muita kuin kissanruokia, niin että oliivivarkaus oli sitäkin kummallisempi juttu.

    VastaaPoista
  5. Oho, oliivia! Meillä Fransia ja Wimmaa ei voisi vähempää kiinnostaa ihmisten ruoka. Untamoa se kiinnostaa sitten sitäkin enemmän. Kaikki tuntuisi kelpaavan salaatinlehdistä ranskalaisiin, pitsaan ja ruisleipään.

    VastaaPoista
  6. Hanna, Untamo kuulostaa melkoiselta kulinaristilta. Tai ainakin ahmatilta! :D Meillä ei ole kyllä kumpikaan ollut noin kiinnostunut ihmisten ruoasta koskaan, tosin eivät ne ole meille ihan pikkupentuina tulleetkaan. Cisulla oli ennen tapana päästä juomaan ihmisten vesilasista. Kerran hörppäsi vissyä ja piteli sitten tassuilla kiinni nenänpäästä aika kauan. :D

    VastaaPoista