keskiviikko 11. elokuuta 2010

Huolestuttavia enteitä

Totolla on jälleen asiaa:
Muistattehan, että jokin aika sitten multa kaadettiin kiipeilyseinä ja itkin tuntikausia sen perään? No, olen jo toipunut ihan hyvin, mutta nyt mulla on uusi huolenaihe. Entistä pahempi.

Meidän koko keittiö ja talo on täynnä laatikoita. Eikä me saada leikkiä niissä! Ihmiset tyhjentävät keittiössä kaappeja ja tunkevat tavaraa laatikoihin. Arvatkaa, itkettääkö mua! Ja juuri kuulin, että illalla mä joudun mummilaan ja kun palaan, niin meillä ei ole enää ollenkaan keittiönkaappeja.


Eikä tässä vielä kaikki. Ensi viikolla mä ja Cisu matkustetaan mökille ja ollaan siellä tosi kauan. Mökki on parasta mitä mä tiedän, mutta en silti haluaisi lähteä. Kun me tullaan kotiin - niin, ei se varmaan kodilta tunnu, sillä silloin meillä on uusi keittiö. Siellä ei voi kuulemma kiipeillä melkein ollenkaan.

Mua itkettää ja huolestuttaa. Mä valvon vieressä ja vikisen, kun ihmiset pakkaa. Miksi ne ei kysyneet multa? Vanhassa keittiössä ei ollut mitään vikaa!

Onko lukijoissa muita kissoja, jotka ovat joutuneet kokemaan remontin? Miten te ootte selvinneet?

Mä meen nyt katsomaan, jos jossain olisi kuitenkin tyhjä laatikko ja mä voisin mennä sinne mököttämään.

5 kommenttia:

  1. Hei toveri Toto! Mun mielestä kaikki touhu on ihan jees. Se tarkoittaa sitä, että voi syöksyillä, kampittaa, mennä tielle just siihen laatikkoon mihin ihminen yrittää laittaa jotain tai just siihen kohtaan maahan mihin ihminen yrittää laskea jotain hankalaa kannettavaa.
    RANSU

    Mä haluaisin kumminkin lisätä että yleensä pakkaaminen tarkoittaa sitä että kohta joutuu lukkojen taa häkkiin. Paras häippästä vähin äanin piiloon ja pysyä siellä hipi hiljaa niin ehkä häkittäjä ei löydä sua tai unohtaa sut. (Näin ei velä koskaan oo tapahtunu mutta aina kannattaa yrittää).
    Voimapusku kaverille hädässä!
    Musti

    VastaaPoista
  2. Kiitti Ransu ja Musti!

    Mä yritin juuri häiriköidä ja menin pahvilaatikkoon, jossa on lautasia. Suljin kannenkin! Hahah, syököön toi tyhmä pakkaaja sitten karvaisilta lautasilta. Ja sen kannen suljin siksi, että ajattelin pysytellä laatikossa piilossa, ettei vaan tuu häkkiä. Vahingossa mun hännänpää sitten pilkisti yhtäkkiä kannen alta ja mä jäin kiinni. Mutta en joutunut häkkiin, vielä.

    Kiitti voimapuskusta!

    t. Toto

    VastaaPoista
  3. Meil aloitettiin remppaa viime syksynä, oli aika meluisaa. Sit me jouduttiinkin pakkaamaan ja muuttamaan. SE OLI HIENOO!! Teillekin voi tulla hienoo. Sit me tultiin takas kotiin, ja sekin oli hienoo!! Teillekin voi tulla parempi koti. Älä sure, kyl se siitä.

    VastaaPoista
  4. Keittiö jossa ei voi kiipeillä? Kaikki siis lattian tasossa? Hmm...

    VastaaPoista
  5. Kiitos kannustuksesta edelleen! Nyt niitä kaappeja ei ole, tosin me ei sitä Cisun kanssa tiedetä, kun ei olla saatu mennä keittiöön ollenkaan. Me ollaan hyvin hiljaisia ja voipuneita, mutta ei itketä eikä hepuloida. Ehkei se kuitenkaan johdu vain siitä pakkaamisesta, vaan siitä, että eilen me valvottiin koko päivä ja oltiin vielä illalla kylässä. Me muuten yritettiin jäädä mummilaan asumaan, siellä kukaan ei pakkaa eikä pura! Heti kun emäntä meni eteiseen meidän fleksien lähelle, me juostiin sängyn alle piiloon. Mutta taas kävi kuten Musti sanoi: ei auttanut, jäätiin kiinni ja jouduttiin takaisin kotiin.

    t. Toto, remontin keskeltä mutta onneksi peiton alta ja Cisun kainalosta köllimästä

    VastaaPoista