torstai 19. toukokuuta 2011

Epäilyttävää toimintaa

Toto heräsi tänään väärällä tassulla – ja vieläpä hyvin epäluuloisella ja kiukkuisella tassulla.

Kissat jatkoivat uniaan, kun minä nousin ja menin keittiöön. Tapanani on laittaa ensin kahvi tulemaan ja sitten huolehtia Cisun ja Toton aamiaisesta. Yleensä Toto osallistuu tähän puuhaan väykymällä kovasti neuvoja ensin siitä, että kahvin keittäminen vie liikaa aikaa ja sitten siitä, miten ja millä nopeudella hänen aamupalansa olisi hyvä ilmestyä kuppiin. Cisua kiinnostaa yleensä vain kahvinkeiton vahtiminen, jos sekään.

Mutta tänään siis kävi niin, ettei Toto nähnyt, että ihan oikeasti vaihdoin vesikuppien vedet ja laitoin tarjolle jos ei uuni- niin pakkaustuoretta märkäruokaa. Herättyään Toto ei MILLÄÄN uskonut, että aamiainen oli vasta katettu. Hän väykyi, mäykyi ja karjui ja hyöri ja pyöri kissanruokakaapin edessä. Vaikka kannoin hänet muutamankin kerran omalle kupilla, väy ja mäy vain jatkoivat kaikumistaan. 

En kuitenkaan antanut periksi. Tottis voi huomenna vääntäytyä ajoissa pois lakanoista, jos ei luota, että osaan laittaa kissanruokaa ilman hänen apuaan. Toivottavasti hän on nyt rauhoittunut, eikä Cisu joudu kuuntelemaan Toton ruokavaatimuksia.

P.S. Epäilen, että Totoa väsytti aamulla, koska hän valvoi koko aamuyön. Jossain vaiheessa havahduin, että työhuoneesta kuului innokasta hännänpaukutusta. Toto siellä tiiraili lentopaisteja kiihkoissaan. 

Eilen iltaulkoilulla ylitsemme lensi kaksi naakkaa. Se sai pojat ensin litistymään aivan littanalättänöiksi maahan ja pörhistämään häntänsä. Sitten kohottauduttiin hieman ja käkätettiin kuorossa. Kun Cisu ei suostunut lopettaamaan käkätystä millään ja kaiken lisäksi käkätti keskellä tietä, otin hänet syliin. Kannoin sitten käkättävää levyä, joka ei edes tainnut huomata, että häntä siirreltiin.

7 kommenttia:

  1. Toto, mä ymmärrän sua tuhatprossasesti! Mäkään en usko, ellen näe! Eli joskus nuuhkin vettäkin tosi pitkään, katson mutsia, vettä, mutsia...joka väittää, että "se on juuri vaihdettu". Mutta en usko! Haluan nähdä kun se vaihdetaan! Me kundit tiedetään, että laatuun voi luottaa vain kun itse valvoo!

    VastaaPoista
  2. Käkättävä levy! :-DDD
    Se on totta, että joskus nuo karvakaverit ovat niin tohkeissaan etteivät huomaa mitään muuta :-D
    Voi Totoa! Kai se jossain vaiheessa päivää huomaa, että aamiainen/lounas oli nyt tässä ja paras syödä.

    VastaaPoista
  3. Sulo, Toto kiittää ymmärryksestä. Eläimen on aina kiva tietää, ettei hän ole hölmö, vaan ihminen on - vaan toisaalta, sehän on kai itsestäänselvyys. Meillä ei olla veden kanssa sentään noin tarkkoja, mutta tämä ruoka-asia onkin sitten astetta vakavampi juttu. Ehkä Korkea-arvoisilla Lemmikeillä pitäisi olla koemaistajat kuin kuninkaallisilla muinoin? Jos ruoka olisi ala-arvoista tai peräti myrkytettyä, siitä kärsisi maistaja, ei Korkea-arvoinen.

    Saila,kyllä se ihan selvästi oli käkättävä levy. :D Meillä on ollut aika levottomia ulkoiluja viime aikoina, kun jäniskeikka sai kissat pelkäämään jopa itseään eikä kumpikaan aluksi ymmärtänyt, että puhuin niille, saati että olisi tunnistanut nimensä. Nyt sitten muututtiin hysteeriseksi levyksi, joka ei edes havaitse joutuvansa kuljetukseen.

    Luulen, että nälkä on jo ajanut Tottiksen ruokakupille, vaikka siellä onkin vain epäilyttävää ruokaa!

    VastaaPoista
  4. Voi epäilyttävä ruoka sentään :-D Ei-koemaistettua, ihan järkyttävää. Ja jäniksiä, ja takaa-ajavia fleksejä, ja räkättäviä rastaita eiku naakkoja, jne. jne. Pojat lienevät kohta terapeutin tarpeessa. Voin ihan kuvitella kummankin vuorollaan plyysisohvalla kun -peutti istuu sohvan kyljessä ja kissa huokaa: On taas ollut NIIN kamalaa.

    VastaaPoista
  5. Joku oli käynyt päivän aikana selvästi koemaistamassa ja oikein syömässäkin! :D Väykymishalukin oli kadonnut päivän mittaan. Ehkä pojilla oli käynyt terapeutti kotikäynnillä ja he olivat saaneet avautua traumoistaan. "Mua heitellään fleksillä, pidetään nälässä, siepataan koko ajan syliin enkä ikinä saa olla ulkona yötä. Mitä mun pitäisi tehdä?"

    VastaaPoista
  6. Se on välillä niin hankalaa, se väärällä tassulla herääminen! Rapsutuksia teille!

    VastaaPoista
  7. Onneksi tänään herättiin jo oikealla tassulla ja autettiin aamupalan laitossakin. :) Kun lähdin töihin, Toto jäi vielä toiveikkaana loikomaan keittiön pöydälle, josko sieltä vaikka havaitsisi lisää syömistä.

    Rapsutetaan, kiitos! Rapsut ovat olleet etenkin tällä viikolla kovin haluttuja, kun olen ollut kolmisin kissojen kanssa ja vielä alkuviikosta kipeä. Nyt loppuviikosta kotona on odottanut iltaisin kovin hurisevaa ja sylinkipeää poikaa, vaikka koko maailma ei suinkaan oikeasti ole heitä hylännyt.

    VastaaPoista