tiistai 2. marraskuuta 2010

Allassukeltajat

Eilen päästiin vihdoin pyyhkimään ja täyttämään uusia keittiönkaappeja. Ja mikä parasta, keittiön ovi oli auki koko illan! Kyökki ei ole enää kissoilta kiellettyä aluetta – mikä mieletön yllätys.

Arvatenkin tästä yllätyksestä otettiin kaikki ilo irti. Karvaisten Kaikkien Alojen Erikoisasiantuntijoiden pieteetillä suorittama keittiön lopputarkastus kesti noin kolmisen tuntia putkeen. Voin kertoa, että koko paikka saatiin haltuun: yhtään nurkkaa ei varmasti jäänyt nuuhkimatta ja täppäämättä.

Erityisesti vesiasioissa on onnistuttu tekemään oikein hyviä valintoja. Isot ja syvät altaat ovat mukavia lymyilypaikkoja ja korkea hanakin tarjoaa aivan ennenkokemattoman huvittelumuodon. Kun siitä tulee vettä, kissa mahtuu kulkemaan hanan ja vesisuihkun välistä. Se vaatii tietenkin suurta rohkeutta ja harkitsevuutta, mutta onhan koratialaisilla ainakin ensimmäisenä mainittua...

Kaapeista suosikiksi nousi kulmakaappi, jossa on peräti kolme tasoa. Yhdelle kissalle olisi siis vielä tilaa.
Myös roskakaappi oli hyvin kiinnostava ja vetolaatikoissa kiehtoi se, että ulosvedetyn laatikon taakse saattoi livahtaa piiloon. Ihmisen oli ilahduttavan vaikea kiskoa laatikon taakse piiloutunutta kissaa esille.

Vaikka kyllä pojat auttoivatkin. Kun korkkasin uutta keittiötä odottaneen kahvinkeittimen laatikostaan, Cisu meni heti analysoimaan keittimen suojamuovipussia (lue: ryömi sen sisälle) ja Toto keitintä itseään.

Sitten Toto hoksasi, että tuohan pitää pestä ennen kahvinkeittoa. Hän otti kahvimitan hampaisiinsa ja vei sen huomaavaisesti lavuaarin pohjalle tiskausta odottamaan.
Kaiken kaikkiaan keittiö havaittiin oikein hyväksi. Kaikesta annettiin arvosanaksi HURmaava, ja välillä kiemurreltiin onnesta.
Moitteita tuli ainoastaan siitä, etteivät ovet ja laatikot auenneet kissojen voimin eikä astianpesukoneeseen saanut mennä, mutta sehän ei ole vain tälle kyökille ominainen vika. Vanha keittiö oli aivan yhtä ankea tässä suhteessa.

Minä en joutunut antamaan keittiöapulaisille moitteita kuin kerran. Se oli silloin, kun he vuoron perään kokeilivat, voiko liesituulettimen päälle hypätä. Ei voi – mutta tuulettimemme ei näemmä naarmunnu kissankynsistä. Onneksi ei, sillä eipä tullut tyhmien ihmisten mieleenkään miettiä tilausta tehdessä, aikooko joku pomppia liesituulettimen päälle!

15 kommenttia:

  1. Siinäpä olisikin hyvä markkinointikeino liesituulettimelle. :) Pojat ovat itse vallan HURmaavia ja auttavat aina niin kivasti kotipuhissa.

    VastaaPoista
  2. Pojat markkinoisivat mieluusti ihan mitä vain keittiökamaa, mikäli eilisestä voi mitään päätellä. Ainoastaan alasokkelit ovat heistä todella huono keksintö. Niiden suunnittelija ei ole ajatellut kissoja yhtään.

    VastaaPoista
  3. Voi, teidän poijjaat ovat sitten HURmaavia veitikoita! Aina menossa mukana. :D

    VastaaPoista
  4. Olisikin kiinnostavaa tehdä listaa ihmisten mielestä - kissojen mielestä. Kaappien alustan peittäminen on kyllä törkeää. Onhan se poikienkin keittiö! Ja se, ettei kaappeja saa auki. Varsinkin jääkaappiin pitäisi kissan päästä, tuumii Ransu, joka säännöllisesti kokeilee saisiko saarikeittiön jääkaapin oven auki pujottamalla tassun oven ja lattian väliin ja yrittämällä hivuttaa sitä auki. Onneksi ei (vielä) ole onnistunut.
    Lattialla oleva jääkaappi on ongelmallinen siksikin, että Ransun mielestä se on walk-in-closet, johon voi marssia valitsemaan itselleen ruokaa heti kun joku avaa oven.
    Hienot uudet kuvat otsikossa ja esittelyissä! Otsikkokuvassa monua ilahdutti se, että luulen tunnistavani pojat: vasemmalla Toto ja oikealla kaitakasvoisempi Cisu (onko näin?)
    Nuo vaan ovat niin hassuja ja söpöjä nuo harmaat pojat ♡.

    VastaaPoista
  5. :D Nyt on kyllä kaksikko ollut elementissään! Teidänkään kodissa ei varmaan telkkaria kaivata.

    VastaaPoista
  6. Ruusu, melkein teki mieli jättää keittiön ovi auki päiväksikin (suljin sen, koska siellä oli jotain pakkauslaatikoita yms. vielä), veitikat olisivat varmasti hoitaneet koko keittiön uudelleensisustamisen työpäiväni aikana.

    Saila, sä tunnistit, onneksi olkoon! ;) Varsinkin valokuvista on joskus ihan kotiväelläkin vaikeuksia tunnistaa pojat. Onneksi pojilla on pannat ja ulkona valjaat. :) Onneksi meillä ei yritetä sentään jääkaappiin, kaikkialle muualle kylläkin. Eilen piti täpätä kaikki keittiön uudet valopainikkeetkin. Ne eivät toimi oikein ilman kissantassun aktivoivaa taikakosketusta.

    Anonyymi, tosiaan elementissä oltiin - uskomatonta, että keittiössä viihdyttiin tuntikausia ja koko ajan piti vielä kehrätä. Ja totta, ei meillä kyllä kauheasti telkkaria katsella. :D

    VastaaPoista
  7. Heh, meidän pojat hyppivät liesituulettimen päällä tuon tuostakin, erityisesti Iiro. Sieltä nimittäin pääsee parhaaseen paikkaan: jääkaapin ja mikron yläpuolella olevaan, katonrajassa sijaitsevan kaapin päälle. Sinne ei ihminen ylety millään!

    VastaaPoista
  8. Ja unohtui mainita, että meidän Iiro on myös muutamaan otteeseen kokeillut jääkaappiin livahtamista, kun ovi on auki. Iiro suosittelee kaikkia muitakin kissoja kokeilemaan moista! ;)

    VastaaPoista
  9. Sisäpoteron lisäksi teillä on varmasti hankintalistalla jo omat snorkkelit pojille ;) ? Tuo kahvimitan vieminen pesualtaaseen on kyllä mieletön juttu (muiden lisäksi). Ehkä siitä tuli nyt Toton aarre? Cisullahan oli se kulkunen?

    VastaaPoista
  10. Onpa pojat ollut innoissaan! Kylläpä on tutkittu totiseti joka kolo :D

    VastaaPoista
  11. Lefa, onkohan sittenkään hyvä asia, että Iirollakin on nyt oma blogi? Ehkeivät totuuden villeistä koratialaisista kertovat blogit tee hyvää koratien maineelle? ;D

    Naukulan Mamma, hyvä idea. Kyllä Joulupukki yllättyy, kun saa tuoda kissoille poteron ja sukellusvälineitä. Tahtoisin kovasti uskoa, että Toto auttoi tiskaamisessa ihan viisauttaan, mutta jotenkin epäilen, että se oli sattumaa...

    Ja Kipa, kyllä innostuttiin! Tosin tänään, kun kiinnitin hyllyjä astiakaappiin, pojat hyppivät ensin innoissaan joka hyllylle, mutta alkoivat sitten kitistä. Näemmä keittiönsiivous on rankkaa puuhaa, koko ajan pitää hyppiä ja änkeytyä ja ties mitä.

    VastaaPoista
  12. Meillä myös Tarkastaja Turakainen on tarkastanut laatikoiden taustat. Ja tänään meinasi jäädä loukkuun laatikkoon, kun henkilökunta otti laatikosta jotain ja laittoi sitten laatikon kiinni... kuului ryminää ja Turakainenhan se siellä laatikossa.

    VastaaPoista
  13. Hm, olet ehkä oikeassa tuon totuuden suhteen. Ehkä pitäisi vain uskotella kaikille, että ne ovat ihan tavallisia kissoja. Tosin meidän kissojen kasvattajakin sanoi, etteivät koratit sovi kaikille, ne eivät ole mitään "jokamiehen kissoja", eivätkä ne ole missään nimessä sohvatyynyjä. ;)

    VastaaPoista
  14. Sitruuna, voin hyvin elävästi kuvitella Tarkastaja Turakaisen ryminän. Noilla tarkastajilla on vielä sen verran sen verran kovakalloinen asenne, että moisesta loukuttamisesta he eivät suinkaan ota opikseen, vaan antavat palautetta kömpelölle ja hajamieliselle henkilökunnalle. Ainakin meillä.

    Lefa, meillä saatiin kuulla samat varoitukset (tosin Cisuhan tuli meille varoituksetta vain yökylään ja jäikin sitten sille tielleen, siitä on nyt kaksi vuotta...). Toisaalta meidän kasvattajan kotisivuilla on kuvia koratialaisista mm. kattilassa ja kastelukannussa, joten ehkä sielläkin suositaan avointa linjaa villikkoasioissa? Se lienee parasta, sillä ennakkovaroituksista huolimatta koratialaiset osaavat yllättää.

    VastaaPoista
  15. Kyllä, kannatan myös avointa linjaa, sillä totisesti koratialaiset ovat meidätkin yllättäneet monta kertaa!

    VastaaPoista