sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Terveisiä popcornpellolta!

Koratian ihmisväki on aika hidasta, laiskaa ja ahnetta laatua. Saimme ajat sitten Vulpesilta (Mitä sinne mahtaa kuulua? Toivottavasti hyvää!) vinkin, että kissanruoho voi olla myös kissanmaissia. Ensin emme saaneet hankittua maissinjyviä, sitten äitini antamat jyvät menivät parempiin suihin eli popcornina ihmisten vatsaan... Pari viikkoa sitten muistimme vihdoin kurvata ruokakaupassa sipsiosaston kautta ja ostimme pussillisen "kattila-popcornin" jyviä. Heitin ne multaan, ja tässä on tulos - komeasti rehottava maissipelto. Kuvitelkaa kuvien taustalle tyytyväinen nassutus.
Tavalliseen kissanruohoon verrattuna maississa on se hyvä puoli, että se on tukevaa. Ruokailijat eivät kisko sitä juurineen maasta, kuten hennommalle ruoholle on ollut tapana tehdä, vaan katkovat maissinkorsia siististi hampaillaan. Maissipelto näyttää hauskalta, kun sitä on rouskuteltu laidoilta keskiosaa lyhyemmäksi.
Tämäkin projekti osoitti taas kissojen ylivertaisuuden ihmisiin nähden. Heti kun laitoin maissit itämään, unohdin koko jutun. Onneksi Cisu ja Toto eivät. Eräänä päivänä he olivat huomanneet, että maissi on jo syömäkorkeudessa. Pojat olivat nostaneet viljelmän päällä olleen mikrokuvun pois ja istuivat laiduntamassa, kun palasimme töistä.
Niin, meidän pitää aina huolehtia kaikesta. Saataisko me nyt edes ruokarauha?

18 kommenttia:

  1. Tämä oli hieno ja inspiroiva postaus. Suurentelemalla kuvia sai hurmuriharmurit melkein oikean kokoisiksi. Nyt on pakko laittaa paukkumaissit multiin muhimaan, vaikka vieressä on peltoa lähes silmän kantamattomiin. :D

    VastaaPoista
  2. Hei kamut, katopa vaan, joskus ihmiset tekee jotain oikeinkin! Meilki on ollut jo kahdet ruohot tänä vuonna ja lisää tulossa!

    VastaaPoista
  3. Anonyymi, kiva jos maissivinkistä on konkreettista hyötyä! Meillä tosiaan kesti kauan, ennen kuin saatiin maissiviljelmä aikaiseksi, mutta tämän jälkeen meillä ei taideta muunlaista kissanruohoa viljelläkään. Ja meilläkin on peltoja kolmella puolin taloa, vaan ovat lumen alla... Yritin vielä loppuvuodesta tuoda ulkoa ruohoa kissoille, mutta he eivät suostuneet irtoruohon nauttimiseen, toisin kuin viime talvena.

    Musta ja Harmaa, katopa vaan, teillä on sentään yritteliäs ihminen! Meillä ei siis ensin ollut mitään eikä ois tuota maissiakaan vieläkään, ellei oltais itse otettu sitä kupua pois ja muistutettu,että hei, jos perustaa viljelmän, pitää siitä huolehtiakin. Huoh. No, kai meidänkin ihmiset yrittää, vaikkei siltä usein tunnukaan... t. C ja T

    VastaaPoista
  4. Hieno ja hyödyllinen vinkki, kiitos! Komeat kissapojat näyttävät olevan ihan hurmoksessa. Siis paukkumaissin hakuun huomenna.

    VastaaPoista
  5. Maria, kyllä ainakin meillä koetaan suurta maissihurmosta. Välillä pojat eivät näe eivätkä kuule mitään maissinmussutukseltaan! Tai kesken riehumisen tulee kauhea kiire maissipellon ääreen, se on siis suunnilleen parasta, mitä pojat tietävät.

    Maissi iti aivan muutamassa päivässä eikä näemmä ole turhan tarkka kastelun tai muun hoidon suhteen.

    VastaaPoista
  6. Täältä samoiten: kiitos hyvästä vinkistä! Pitääpä oitis kokeilla. :)

    VastaaPoista
  7. Oho, pitääpä katsoa onnistuisiko jossain kasvattamaan alkuun, salassa ensin. Meillä kun ollaan kiinnostuneita siitä mullasta kasvatusvaiheessa...

    VastaaPoista
  8. Harmi tykkää nyppiä nuo maissikorretkin irti... Nyt on maissipelto taas hiukan huonossa kunnossa, kun Harmille kelpaa vähän kuivahtanut pelto.

    VastaaPoista
  9. Meillä maissi oli aluksi lähes pimeässä kylpyhuoneessa muutaman päivän, sen mikrokuvun kanssa. Iti siis sielläkin nopeasti. Ehkä maissin suojaksi voi ensin teipata mikro- tai muun kuvun.

    Ainakin ennen tietoa Harmin käytöksestä vaikutti siltä, että maissinjyvien kysyntä kasvaa yhtäkkiä suuresti kissatalouksissa. :) Meillä ei ole kyllä edelleenkään kiskottu yhtään maissia mullasta, enkä ole edes havainnut aiemmista viljelmistä tuttua mullan kuopimista. Eli kannattaa kokeilla.

    VastaaPoista
  10. Olipas hieno vinkki!!! Eipä ole tullut itse juurikaan heiniä kasvateltua mutta aivan varmasti tätä aion kokeilla! Kissat tykkäävät varmasti.. kunhan vain tosiaan pääsisi edes alkuun tuossa kasvatuksessa ennen kuin kissat käyvät vierailemassa tuotoksella.. :D

    VastaaPoista
  11. On tuossa vinkissä ainakin se hyvä puoli, että jos kissukat eivät tykkää, voi kasvattaa pellon maissisadoksi asti - tai ainakin paahtaa jäljelle jääneet maissinjyvät poppareiksi ja syödä itse!

    VastaaPoista
  12. Tuota on pakko kokeilla! Ei olisi tullut mieleenkään, että maissistakin saa noin komean pellon.

    VastaaPoista
  13. Minä syön ahkerasti vedessä kasvatettuja rönsyliljoja, joita mamma on laittanut kahteen kauniiseen ruukkuun. Ovathan ne kuulemma ihmisillekin terveellisiä, vaikkei ne niitä söisikään, ne puhdistavat huoneilmaa. Minä en oksentele koskaan ja voin hyvin. Mutta nyt mamma lupasi laittaa noita popcorneja kasvamaan, koska minä haluan kaikkea mitä minun ihastuksillanikin on. Pus oliivisilmälle..

    Akateemiseen se on lähdössä jo huomenna, koska haluan nähdä sen Toton kaksoisolennon kuvan ja mammaa kiinnostaa jos kirjassa olisi jotain, hmm.. venäjänsinisistä.

    VastaaPoista
  14. Täytyy vielä kertoa sellainen hassu juttu, kun näytin kerran Afrikassa kuvaa suomalaisesta kotikissasta kävelemässä kesäisen viljapellon laitaa. Afrikkalainen tietysti oman taustansa vuoksi kuvitteli, että korsi kasvaa pohjoisessakin valtavan pitkäksi, joten kyseinen ystävä katseli kuvaa ja hämmästeli pitkään, miten valtavan suuri kissa oli. Ylpeänä selitin, että Suomessa kaikki melkein kissat kasvavat yhtä isoiksi. :D

    VastaaPoista
  15. Sini, vai että rönsyliljoja. Varo ettet kasva niin suureksi, että Afrikassakin ihmetellään. :) Koratiassakaan Toto ei koskaan oksentele, hänhän on herrasmies. On Cisukin, melkein.

    Se kirja oli siis Akateemisen alessa, kannattaa mennä PIAN jos mielii saada jättikissaopuksen!

    VastaaPoista
  16. Hyvä vinkki! Meillä olisi kyllä varmaan joka paikka täynnä vihreää oksennusta tuollaisen sadonkorjuun jälkeen... 8)

    VastaaPoista
  17. Apua! Täällä on unohdettu maissiviljelyn kokeileminen, vaikka siitä vinkkiä on Naukulaan tullutkin. Tietää sitten mitä huomenna hankkii....popcornia ja vähän multaa. Tuollainen iso viljelmä näyttää kyllä hyvältä!

    VastaaPoista
  18. Meillä maissi tuntuu ykäilyttävän vähemmän kuin hennompi kissanruoho, vaikka pari sotkua on kyllä parissa viikossa tullut. Ainakin yksi tietenkin juuttimatolle, jota ei edes voi pestä...

    Jouduin eilen jo hieman avustamaan kissoja maissipellon niittämisessä, kun korret olivat niin pitkiä. Leikkasin ne lyhyemmiksi ja laitoin silpun kippoon, mutta kukaan ei suostunut syömään valmisruokaa. Itse se korsi pitää valita!

    VastaaPoista