keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Ihastelua, voivottelua ja sydämentykytystä

Aah, voi, ah. Voi voi voi. Pitäisikö? Ehkä. Ehkä ei. Ehkä joo! Ehkä joskus. Miten voi olla olemassa jotain niin ihanaa? Iik. Apua. Voi voi voi.

Tuollaista sekoilua on puheeni nyt. Kävimme katsomassa pieniä koratpentuja, ja sydän on ollut syrjällään siitä asti... Kolmen ison ja neljän pienenpienen koratin tapaaminen ei ainakaan vähentänyt pohdintaa siitä, olisiko kiva, jos meillä asuisi toinenkin harmaa silkkiturkki. Voi voi. Vielä puoli vuotta sitten en olisi uskonut, että minulla on yhtään kissaa, saati, että pohtisin tällaisia. Luultavasti emme kuitenkaan uskalla ottaa toista nyt heti, kun C:kin on vielä suht uusi tulokas, ja pelottava asia, ensimmäinen siitepöly- eli allergiakausi kissan kanssa asuen, on edessä (C aiheutti minulle ensin pahojakin allergiaoireita, mutta olen siedättynyt). Katsotaan ja ihmetellään. Ja voivotellaan ja ihastellaan.

Oli joka tapauksessa hyvin hauskaa, mielenkiintoista ja opettavaistakin käydä kissankasvattajan luona. Koska C tuli meille alun perin vain "vähäksi aikaa hoitoon" sukulaiselta, emme olleet aiemmin tavanneet kasvattajaa. Nyt on sitten tavattu C:n äiti ja siskokin! Hyvin hienoa porukkaa koko suku. Harmaata tietenkin, ja lisäksi sosiaalista, puuhakasta ja puheliasta. Parikuukautiset pikkuisetkin olivat kovin aktiivisia. Kolme pientä möngertäjää kiipesi kissakeoksi syliini, ja yksi heistä otti torkutkin. Valloittavaa!

Tietoa koratrodusta saa esim. Suomen Koratrenkaan sivuilta sekä Kissaliiton rotuesittelystä.  

3 kommenttia: