sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Koratialainen kirjastonhoitaja

Kun kotona on uusi kirjahylly, saa kaikki muu odottaa, kirjahyllyn järjestely on tärkeintä.

C on ollut mukana järjestelemässä, totta kai. Maalinhaju on haihtunut, ja vähitellen kirjastonhoitajamme alkaa ymmärtää, että hei, tuossahan on minulle uusi kiipeilyteline.
Tässä C osallistuu kirjojen lajitteluun ja aakkostamiseen. Sanan mahtia enemmän häntä kyllä epäilemättä kiinnostaa strutsinsulkainen pölyhuiska. Se oli ollut häneltä piilossa aina eilisiltaan asti, ja ilmaannuttuaan huiska herätti suurta mielenkiintoa.
Onko ne varmasti aakkostettu oikein?

Hmmm, varaisinko juuri tämän hyllyn itselleni lekottelupaikaksi?
Minunkin tekisi mieli kiivetä jollekin hyllylle loikoilemaan, kehräämään ja nauttimaan. Uusi hylly on niin ihana!

2 kommenttia:

  1. Aikanaan mietin, josko Maunolle olisi vuorannut yhden kirjahyllyn hyllyn lokeroksi, rakentanut jonkun hauskan yksiön sinne. Mutta jäi sitten toteuttamatta. En ole varma kelpaisikokaan.

    Onko teillä aina kotosalla kaulapanta?

    VastaaPoista
  2. Minullakin kävi mielessä sama, mutta katsotaan ensin, alkaako kissa viettää aikaa kirjahyllyssä. Toistaiseksi siellä on ainakin hyvin tilaa kirjahyllymajailuun. Koska C haluaa aina olla muiden mukana ja kaiken keskipisteessä, epäilen, ettei vähän syrjäisessä nurkassa oleva hylly kauheasti viehätä. Mikä on ihan hyvä: muissa hyllyissä hän tunkee aina kirjojen taakse könyämään...

    Joo, meillä on aina kaulapanta. C oli oppinut siihen jo ekassa kodissaan, ja kasvattajakin suositteli pantaa, kun koratit ovat... hmmm... aika aktiivisia ja uteliaita. Lisäksi omakotitalosta on helppo karata, se on jo huomattu. Meillä ei ole tosin juurikaan naapureita, jotka soittelisivat karkurista, mutta tuntuu silti turvallisemmalta pitää pantaa kissan kaulassa kaiken varalta. C:tä panta ei tunnu haittaavan ollenkaan. Kun se oli tänään hetken poissa, C kehräsi, kun puin pannan takaisin.

    VastaaPoista