tiistai 26. heinäkuuta 2011

Pikselikaupalla iloa ja ikävää

Kuten edellisessä kirjoituksessa kävi ilmi, Naukulan Mamman valtiovierailu oli suuri menestys. Mamman kameraan ihastuttiin melkein yhtä paljon kuin häneen itseensä.


Ensin kameran huomasi Toto.


Toto ei olisi Toto, jos hän ei puskisi asiaa, josta hän pitää tai jonka hän haluaa omakseen. Kameraan oli pian hinkattu tuoksuterveiset Naukulan likoille.


Cisulla oli hieman läheisempi suhde kameran kanssa.


Myönnettäköön, että kameran lähistöllä viuhuvalla huiskalla saattoi olla osuutta asiaan.



Mutta oli itse valokuvauslaitteessakin jotain taikaa. Koratian kotikameraa ei koskaan yritetä purra, sen päällä ei kieriskellä, eikä siihen muutenkaan kiinnitetä mitään huomiota.


Koratian kunkkua on usein kehuttu älykkääksi kissaksi, mutta tiedä häntä...


Voi ei! Mistä me saataisiin noin ihana kamera? Minä saisin parempia kuvia ja pojat suurta iloa ja nautintoa. Naukulan Mamma kyllä ovelasti ehdotti, että jos ostamme hänelle upouuden laitteen, saamme pitää tuon taikakameran. Mietimme vielä hieman asiaa.

Eilen pohdin myös, mistä meille saataisiin joku pysyvä mamma tai muu Cisulle lohtua ja lämpöä jatkuvasti tarjoava hahmo. Cisu on ollut sitten Naukulan diplomaatin poistumisen ihan mahdoton! Vieraan ja hänen kameransa lisäksi se johtuu varmaan siitä, että Koratian ihmisisäntä on lomamatkalla ja minä taas päivät töissä, – joka tapauksessa Cisulla on suurensuuri hellyysvaje. Ihan kivaa, että kissa haluaa koko ajan sylissä ja rötköttää poikittain päälläsi, mutta eilen tuntui jo pari kertaa siltä, että vähempikin riittäisi. Cisu on sille päälle sattuessaan oikea sylikissojen maailmanmestari.

No, eiköhän me pian taas totuta tavanomaiseen arkeen. Ainakin Cisu ja Toto jaksoivat tänään aamulla herätä aikaisin ja huolehtia, että pääsen töihin. Eilen herätyskellon ääni aiheutti vain rasittunutta ininää ja yhä syvemmäs peittojen alle kaivautuvia unikissoja.

10 kommenttia:

  1. Voi ei, kissoillakin on lomaltapaluuvaikeuksia! :-D Voi voi, mammankipeä Cisu! Tiedän tunteen, kun toisaalta se on hellyyttävää ja imartelevaa että kissa haluaa omia, mutta toisaalta, kun pitäisi jotain tehdäkin eikä kissan tassun alla liikkuminen ole helppoa.

    VastaaPoista
  2. Cisulla ja Totolla on usein maanantaisinkin vaikeaa, kun on pitänyt olla yksin koko päivä, ihan yllättäen. Toisaalta viikonloppuisinkin voi olla hankalaaa, kun pitää valvoa ihmisten kanssa ja ihmisiä. Ei oo helppoo.

    Kissan tassun alla ei ole aina aivan mutkatonta. Mitä enemmän yritin eilen puuhata ilman Cisua tai siirtää häntä sylistä vierelleni, sen suurempana ja levittäytyvämpänä hän palasi ja painautui päälleni.

    Ja annas olla, kun olisi sellainen hetki, että ihminen haluaisi kissan syliinsä. Pysyykö se silloin siinä? No ei varmasti. Ikinä.

    VastaaPoista
  3. Voi poikia <3 Suuri ikävä jäi tännekin :D Mutta kyllä ihmetellä sopii mikä siinä kamerassa oikein niin kivaa oli? Tai toisaalta onhan se yksi minunkin lempitavaroistani...

    VastaaPoista
  4. Toi"apua, kuka sammutti valot?" :-D Shiistii.

    Mie ottaisin kyllä sylikissankin mielelläni... ei oo meillä yhtään semmosta!

    VastaaPoista
  5. Naukulan Mamma, niin kai nyt blogikissatkin saavat kamerasta innostua, kun bloggaritkin raahaavat niitä koko ajan mukanaan! :D

    Zepa, juu, Cisu se siinä näyttää oikein kaiken älynsä, ketteryytensä ja edustavuutensa. Ihan heti ei tule toista noin hullua kuvaa siitä mieleen! Ja on se sylikissa tietenkin ihana, ei haittaisi, vaikka Tottiskin olisi enemmän sylissä viihtyvää laatua. Se viihtyy lähinnä vain satunnaisesti vieraiden sylissä tai sitten kotiväen sylissä yhtäaikaa Cisun kanssa, koska Cisu opetti sille heti alkuunsa, että kotisylit kuuluvat oikeastaan vain ja ainoastaan hänelle.

    VastaaPoista
  6. Cisussa on sitten samoja piirteitä
    Viivin kanssa, välillä sylikissa ihan rasittavuuteen saakka. Mutta annas olla, jos ei syliin tulisi, niin ikävähän siitäkin tulisi...

    Ihania nuo kameran kanssa kaveerauskuvat!

    VastaaPoista
  7. Viivi, Cisu on aina ollut sellainen. No, itsepä ollaan opetettu, että illat saa viettää ihmisen sylissä nautiskellen, mutta kyllä ihminen ehkä joskus haluaisi tehdä jotain muutakin. Mies tekee aika paljon töitä kotona tietokoneella ja Cisu on melkein aina sylissä istumassa ja assistenttina toimimassa.

    VastaaPoista
  8. Ehkä Naukulan Mamma voisi jättää päivätyönsä, jos Koratian valtio tarjoaisi kuninkaan lohduttajan paikkaa kohtuullisella palkalla? :D

    VastaaPoista
  9. Ella, hmmm, mietitäänpä vielä tätäkin. :) Siis ostaisimme Naukulan Mammalle uuden kameran ja vielä palkkaisimme hänet töihin? Toisaalta olisi kyllä komeaa, jos Koratiassa oli valtakunnallinen mammanvirka. MIltäköhän tuollainen pesti näyttäisi cv:ssä?

    VastaaPoista
  10. Niin, kröhöm, tarjouksia odotellaan :) CV:ssä sen voisi esittää jotenkin näin: Koratian valtion valtionpäämiesten yksityissihteeri?

    VastaaPoista