keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Joulun junailua

Nyt saa antaa hyviä reissaamisvinkkejä ja kertoa onnistuneita ja vähemmänkin onnistuneita matkakokemuksia. Cisu ja Toto ovat suuren seikkailun edessä: jouluksi on ostettu junaliput aina Ouluun asti. Täältä tullaan, kissat, koirat ja keitä nyt samaan vaunuun sattuukaan!

Itse asiassa seikkailimme saman matkan jo vuosi sitten jouluna Cisun kanssa. Silloin kaikki meni mainiosti. Meillä oli mukana kaikki vedet, raksut, vessat ja muut tarvikkeet, mutta Cisu ei niistä huolinut. Menomatkalla hän istui ensin kopassa, sitten sylissä ja kurkki ulos ikkunasta.

Paluumatkan Cisu halusi viettää reippaasti junanistuimen selkänojalla istuen. Sieltä voi hyvin tarkkailla koko vaunua - mutta onneksi vaunussa oli myös koiria, jotka hillitsivät Cisun täyttä villiintymistä.

Selkänojalla.
Perillä Cisu oli aika väsynyt ensimmäisen päivän, pari. Häntä kutsuttiin nimellä väsynyt joulueläin.


Iso sänky ja pieni väsynyt kissapolo.
Vuosi sitten jännitti kauheasti se, että Cisukin oli vasta muuttanut meille, emmekä olleet koskaan edes käyneet lemmikkivaunussa.
Tänä vuonna jännittää se, että Toto matkustaa ensimmäistä kertaa sekä etenkin se, että Cisu on muuttunut vuoden aikana. Viime vuonna hän ei noteerannut muita kissoja ollenkaan, koiria hän katseli varautuneena muttei sen enempää kauhistuneena.
Tänä vuonna olemme vieneet Cisun kerran kissalaan kylään, ennen kuin Toto tuli meille. Cisu sähisi ja ulvoi suuren pedon tavoin. No, Toton myötä hän ehkä ymmärtänyt, että maailmassa on muitakin kissoja kuin hän, ja jopa kivoja kissoja. Mutta ne koirat! Jos Cisu on päättänyt kauhistua suuresti kaikista ikkunastammekin näkyvistä koirista, niin miten ihmeessä matkustamme koirien keskellä pitkän junamatkan?! Ei viitsitä silti autoillakaan, sillä niin pitkällä automatkalla kissojen hermot eivät ainakaan kestä. Eivätkä Cisu ja Toto saa mennä hoitoonkaan, sillä haluamme viettää joulua omien joulueläinten kanssa. Mutta jännää on!

7 kommenttia:

  1. Jos liput on jo valmiina, siihen ei ehkä voi vaikuttaa enää, mutta olisin suositellut pyytämään ns. ison koiran paikan (kaksi kissaa = iso koira). Siinä olisi enemmän tilaa kopille, jos matkustatte kahden kopan kanssa.

    Meillä molemmat ovat matkustaneet (erikseen) junassa vain alle 2 h matkaa (Hki-Tre) ja se on mennyt ihan omassa kopassa kölliessä ja nukkuen tai tarkkaillen. Parhaassa tapauksessa samassa vaununpuolikkaassa oli kuusi koiraa, joista yhdellä juoksu! Mauno ei nukkunut vaan tuijotteli hämmentyneenä.

    Helmikuulla on edessä Epun kanssa matka Jyväskylään asti, katsellaan miten se menee. Veikkaan että hyvin, sillä Eppu on sylieläin.

    VastaaPoista
  2. Meillä on menty useampi 2-8 tunnin junamatka. Junassa viihtyvät paremmin kuin autossa, varsinkin kun ottaa aina välillä syliin valjaisiin nukkumaan ja ihmettelemään. Myös hiekkiksellä käynti ja syöminen on onnistunut. Feliway voisi ehkä auttaa Cisua? Meilläkin Raichu on ujohko vieraita eläimiä kohtaan, mutta junassa se on suht rauhallinen kun on joko turvassa kopassa tai meidän sylissä, ei ole edes noteerannut koiria vaikka niitä on ollut todella lähelläkin. Koira-ystävällinen Aslan on itseasiassa ollut suurempi ongelma ;) Menkää isolle paikalle jos pääsette ja laittakaa takki tai kassi näköesteeksi? Eipä sitä oikein muuta voi neuvoa :) (Ja tottakai omat joulueläimet täytyy saada mukaan.)

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista ja neuvoista! Ison koiran paikka pitää pitää mielessä vastaisuuden varalta, hyvä idea. Nyt oltiin taas niin myöhässä ostoksilla, että hyvä että edes saatiin liput. Emme ole edes varmoja, ovatko paikat vastakkain - vierekkäin eivät ole ainakaan. JOs ovat kaukana toisistaan, pitää yrittää vaihtaa paikkoja jonkun kanssa tai ainakin yrittää pitää harmaaveljet toistensa lähellä. Totohan ei kestä ollenkaan Cisusta erossa olemista, vaan parkuu kuin sylivauva...

    Viime vuonna Cisu oli ensin kangaskopassa, jonka pehmeän katon läpi saattoi hyvin silitellä kissaa. Ensin Cisu vain kurkki sieltä ja sitten tosiaan siirtyi syliin ja vähän kiipeilemäänkin. Syliin levitetty takki oli mieluinen: sen alle saattoi mennä telttailemaan - pitää ottaa taas "telttavarusteita" mukaan. Feliwayta olemme kokeilleet, kun Cisu muutti meille ja sitten vähän myöhemmin, kun hänessä heräsi merkkaava ja muutenkin kauhea kolli... Ei tuntunut olevan mitään vaikutusta, mutta ehkä sitä voisi taas kokeilla.

    Hih, joulueläimet takaavat ainakin sen, ettei tule joulustressiä lahjoista ym. tavanomaisesta. Muu on toissijaista, kun kaikki huomio menee siihen, miten saadaan kissat kunnialla mukaan joulunviettoon. ;)
    Autossa nuo ovat onneksi oppineet vuoden aikana matkustamaan todella hyvin, joten ehkä junailukin sujuu.

    VastaaPoista
  4. Oma ratkaisu asiaan on makuuvaunu. Muutaman kerran lemmivaunussa matkanneena kahden kissan kanssa totesimme sen stressaavan meitä enemmän kuin ehkä kissoja.

    VastaaPoista
  5. Makuuvaunu oli meilläkin harkinnassa ja jos nyt matkaamme tärisevien, sihisevien ja ulvovien kissojen kanssa, niin sen jälkeen se on varsinkin harkinnassa. ;)

    VastaaPoista
  6. Jos juna on IC, niin vaunu on väljä; 2 penkkiä + käytävä + 1 penkki (vanha 1.luokan vaunu). Riippuen kopan koosta, niin voi yrittää laittaa sen hattuhyllylle, jolloin voi katsella maailmaa hallitsijan roolista. Itse en juurikaan kahden kissan kanssa matkustaessa ole mennyt omalle varatulle paikalle, vaan katsonut sen hetkisen tilanteen mukaan parhaan paikan (omien kissojen kannalta rauhallisimman). Yleensä lemmikkivaunussa matkaajat ovat hyvin joustavia ja paikat lutviutuu siten ettei koirat & kissat häiriköi toisiaan. Tämä tietty helpompi järjestää, jos valkkaa matkustuspäivän (ei pe tai su) ja joulun aikaan tietty vielä hankalampaa. Eniten siellä ärsyttää ne immeiset jotka istuu siellä ilman eläintä (eivät ymmärrä MITÄÄN!)

    VastaaPoista
  7. Teillä onkin jännitystä ihan omasta takaa järjestetty jouluksi. Voihan olla että teillä kaikilla menee joulu levätessä matkan 'riemuista'. Toivottavasti kaikki menee hyvin!

    VastaaPoista