keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Ukkosella

Meillä on vietetty hurja iltapäivä luonnonvoimien armoilla. Olen joskus aiemmin miettinyt, miten C mahtaa reagoida ukkoseen. Tänään se kävi selville, kun rankkasade ja ukkonen riepottelivat yhtäkkiä taloamme.

Olin ukkosen alkaessa juuri tietokoneella (joka piti sulkea kiireesti: meillä on kokemusta siitäkin, kun läppäri posahtaa). Yhtäkkiä C juoksi luokseni hämmentyneenä ja pelästyneen näköisenä. Kun nostin hänet syliin, hän kaivautui ihan litteäksi kainaloon. Ulkona on jotain ihan kummaa, suojele minua!

Herra utelias ei kuitenkaan jaksanut olla kovin kauan suojeluksessa. Kun salama välähti aivan pihallamme, hänen piti loikata vauhdilla ikkunaan katsomaan, mitä ihmettä ulkona tapahtuu. Seuraavaksi piti singahtaa takan päälle. Ei kovin levollista.

Menin itse loikomaan ikkunan eteen sohvalle. Vähän aikaan singahdeltuaan C päätti tulla syliin odottamaa myrskyn laantumista. Ensin sylittely ei ollut kovinkaan rentoa tai levollista...
sitten uni voitti. On sitä pahemmastakin selvitty, mitä yhdestä ukkosesta!
Todistimme myös muunlaisia eläimellisiä ukkosstrategioita. Lähimetsämme on jostain syystä nyt aivan täynnä variksia. Ne ilmeisesti kuvittelevat lentävänsä salamaa nopeammin, koska kaikki varikset lähtivät lentoon ja lentelivät peltojen yllä päättömästi koko ukonilman ajan.
Tämä ikkunan läpi kuvattu (ja netissä tuskin kovin näkyvä) jänis taas taisi kuvitella, että jos jähmettyy patsaaksi pellonreunaan, salama ei huomaa mitään.
Ukkosen mentyä C taas huomasi ikkunasta, että pihallamme juoksee ihan oikea kärppä. Enpä ollut minäkään sellaista ennen nähnyt niin lähellä taloa. Minä kuitenkin tyydyin katsomaan sitä vain yhdestä ikkunasta: villieläin C juoksi hurjasti huoneesta ja ikkunasta toiseen. Murhanhimoinen katse ei onneksi riittänyt nitistämään pihalla vilistävää paistia. C ei myöskään kumma kyllä aloittanut ulos! -huutoa, vaikka olin varma, että kärppähavaintoa seuraa kaikkien aikojen huutaminen.
Kyllä on ollut jännittävä ja eläimellinen iltapäivä.

2 kommenttia:

  1. Ooh, mahtava päivä teillä ollut! Harmi ettei herrä Kärppä ehtinyt kuvattavaksi. :D

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti herra Kärppä ei tulekaan kuvattavaksi. Kärppäpaisti sai C:n aktivoitumaan. Tänään meillä on juostu kotona vauhkona ikkunasta näkyvien lintu- ja jänispaistienkin perässä...

    Onneksi ukkosesta selvittiin noinkin vähän rimpuilulla ja pelolla. Saattoi tosin olla, että minun seurani rauhoitti kissaa, mutta kieltäydyn ajattelemasta sitä. Uskon mieluummin, ettei se yksin olleessaankaan piittaa ukkosesta paria singahdusta enempää.

    VastaaPoista