perjantai 1. toukokuuta 2009

Seitiksellä

Monet meistä käyvät vappuna silliaamiaisella, mutta eräät saavat silliksen sijasta seitiksen.
Päätimme tarjota tänään C:lle ensikosketuksen kaikkien kissojen herkkuun, seitiin. Herra Ronkeli haistoi kerran, irvisti ja peräytyi. Kuva kertoo kaiken oleellisen. Raksuttaja ei raksuistaan luovu, ei edes yhden aterian ajaksi!
Mitä moskaa mun kuppiin on tungettu? Äkkiä pakoon!

Toivotamme huonosta vapputarjoilusta huolimatta iloista vappua kaikille!

7 kommenttia:

  1. Meilläkin oltiin aluksi hieman epäluuloisia sein suhteen, mutta kyllä sitä sitten jonkun verran maisteltiin. Ei tainnut kuppi tyhjentyä kuitenkaan samaan tahtiin kuin katkarapujen kanssa.

    Hyvää vappua teille!

    VastaaPoista
  2. Katkaravut on meillä vielä testaamatta. Jos nekään eivät kelpaa, ei auta kuin alistua: kissa syö vain raksuja ja Whiskassin kanahyytelöä, siitäkin vain hyytelöosuuden. Nirso mikä nirso (toisaalta myös helppo).

    Kiitoksia ja samoin hauskaa vappua! :)

    VastaaPoista
  3. Oijoi, herkuista herkuin on sei! (Ja possun sydän.) Meillä istutaan hellan vieressä kun sei kiehuu ja huudetaan. Istutaan jääkaapin vieressä ja huudetaan kun sei jäähtyy. Vaihtoehtoisesti istutaan sohvan vieressä ja huudetaan henkilökunnalle, että nyt se sei a) kiehuu tai b) on siellä jääkaapissa.

    Pelkkä raksuvalio on aika kuiva, toivottavasti ei tule munuaisongelmia jatkossa.

    VastaaPoista
  4. Meidän pitää vielä kokeilla keitettyä seitä, eilen oli mikrokypsennettyä. Sitten vielä pannulla paistettua, kova kovaa vastaan ronkelille...

    Kyllä vähän harmittaa, ellei ihan huoleta, ettei toinen mitään muuta kuin samoja raksuja päivästä toiseen. Onneksi C juo hyvin vettä, se auttanee kuivassa ruokavaliossa. Aika montaa valmis- ja raakaruokaherkkua on kokeiltu, mutta se ei vaan syö! Alkukesästä pitää viedä kissa rokotettavaksi; pitää varmaan samalla kysellä, että ihan oikeastiko se voi raksuttaa koko loppuikänsä.

    Toisaalta, nyt kun meillä huudetaan suunnilleen jatkuvasti ulos!-huutoja, niin ainakaan ei tarvitse kuunnella vielä sei-huutoja sen lisäksi. ;)

    VastaaPoista
  5. Tiedän kyllä mitä se on kun ruoka ei kelpaa, eipä Maunollekaan suurin osa tarjotusta kelpaa, ne tietyt vaan...

    Entä jos pistää pikkuisen nirkon seitä raksujen kanssa? Pikkuhiljaa sekoittaa? Tai muuta?

    Oletko koittanut raakaa lihaa, esimerkiksi possun sydäntä? Meillä se on ihan herkkua, ja on vielä terveellistä ja edullistakin. Ja saa ainakin meillä ihan omasta Alepasta. Pakastan pieniin minigrippeihin ja tarjoilen iltapalana. Aivan herkkua.

    Kissat vaan ovat niin kissoja. Toiset ei koske raksuihin, toiset ei muuta söis. Toisille menee kaikki mitä tarjoaa, ja toiset ei koske mihinkään. Tai yhtenä päivänä menee ja sitten ei.

    VastaaPoista
  6. Meillä on nyt sei sulamassa. Uusi yritys, nyt siis keittämällä...

    Possun sydän on kokeilematta, mutta esim. maksa tai jauheliha on ihan HYI. Muutenkin kaikki, josta kissat "ainakin tykkäävät" on ihan HYI. No, pitää jatkaa kokeiluja. Tänään herra yritti syödä aamiaislautaseltani munakkaan jämiä, että ehkä hän haluaa syödä samaa ruokaa kuin muutkin ja samanlaisista astioista!

    Ainoa ei-raksuruoka, joka varmasti kelpaisi, mutta jota ei ole annettu, on sushi! C meinaa varastaa sen lautaselta ja on varmasti seuraamassa jokaista ihmisten suupalaa. Että ehkä se kuitenkin tuntee jotain vetoa kalaa kohtaa, vaikkei siltä vaikuta.

    VastaaPoista
  7. Hmm..kaupunkilomalla hänelle tarjottiin paistettua tuoretta tonnikalaa. Tämä aiheutti valtavasti nuuhkutusta ja kiertelyä, mutta syömättä jäi. Nirsoilija mikä nirsoilija. Ja vielä, tarjoiluastiana ei siis ollut mikä tahansa kippo vaan ihan ihmiskäyttöön hankittua 24h avec-lautanen.

    VastaaPoista