sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Uskottomuutta

Yhtä en vaihda: omaa veljeä.
Terveisiä mökiltä! Oli antoisa keväänaloitusreissu. Puramme kuvia ja kuulumisia blogiin alkavan viikon mittaan, mutta nyt vain tilitystä siitä, miten kissat voivat aiheuttaa mustasukkaisia tunteita omistajassaan. He saattavat unohtaa omistajaparan, jos on muutakin ihmisseuraa tarjolla.


Ennakkovaroitus tällaisesta ajattelemattomuudesta saatiin heti mökille saavuttaessa. Vanhempani olivat autolla vastassa ja ottivat Cisun ja Toton huolekseen. Cisu ei vilkaissutkaan kotiväkeä, vaan paineli heti mummin kanssa muualle. Toto sentään pysyi uskollisena meille, eikä suostunut poistumaan auton ja omien ihmisten läheltä kuin vaarin kantamana.


Vielä seuraavana yönä minä olin se, jonka pojat herättivät, kun kurkien huuto hermostutti heitä (itse asiassa se hermostutti jopa niin että pojat kietoutuvat jalkani ympärille: Kuuntele, joku outo ääni!). Minä olin se, joka sai ilomielin viedä kissat ennen viittä aamulla ulos, jotta kurkiääniongelmaan saataisiin ratkaisu. Pojat vaikuttivat hyvin kiitollisilta päästyään U:hun noin erikoiseen aikaan.


Mutta sitten. 


Kun palasin eilen illalla saunasta, sain kuulla kauheita: Cisu oli kaivanut kissojen omasta laukusta kissanharjan, vienyt sen mummille, heittäytynyt selälleen ja alkanut hurista ennätyskovaa. Ja Totokin oli tullut harjausapajille. Ja minä en siis saa edes harjata heitä, saati että sitä pyydettäisiin minulta. Hmph.


Tänään aamulla heräisin tietoisena, ettei kukaan ollut halunnut jakaa kurkikokemuksia tai edes petiä kanssani, vaikka yleensä kissat haluavat nukkua minun jaloissani myös mökillä. Kuulin sitten, että ainakin Toto oli käynyt yöllä vaarin sängyssä. Vielä lähtiessä kuulin vaarin ehdottavan Totolle, että Toto jäisi mökille.


Mihinkään ei voi luottaa. Onneksi olemme taas Koratiassa eivätkä Cisu ja Toto voi enää valita muuta kuin kotiväen, jos kaipaavat ihmisten seuraa tai palveluksia.




Cisu: Oli tosi kiva viikonloppu! Käytiin kalassakin Toton kanssa, mutta pysyttiin maullemme uskollisina: kumpikaan ei edes nuolaissut kalaa. Toto vähän huusi sille, mutta kala ei piitannut. Me kerrotaan kohta lisää kuulumisia!

13 kommenttia:

  1. Sitä vaan että Cisu ja Toto varmasti olivat vaan mielikseen Mummille ja Vaarille, ettei heille tule paha mieli ja että hekin saavat joskus nauttia täysiannoksen harmaata kuninkaallisuutta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se varmaan on. Mökillä esitettiin teoria, että kissan logiikalla se, joka palvelee kissaa hyvin, saa kiitokseksi uusia palvelu- ja viihdytystehtäviä!

      Poista
  2. Kissat on oppotr...oppoturisteja. Huuu, ylläri?! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta ja Harmaa, niin, ei kai minkään kissan tekemän jutun pitäisi yllättää, mutta...

      Poista
  3. On se vaan gaumea yllätys kun kissa ei nukukaan jalkopäässä vaan huitelee jossain ihan muualla. Sitä tuntee itsensä jotenkin hyljätyksi.
    Onneksi olette nyt turvallisesti kaikki koolla kotona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky, onneksi luulen saavani kissat taas ensi yönä viereeni, elleivät sitten ryhdy käyttäytymään kotonakin yllättävällä tavalla!

      Poista
  4. Kauheeta, oma henkilökunta ihan hylätty reissulla. Onneksi pääsitte kotiin Koratiaan jossa henkilökunta on taas arvossaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, toistaiseksi Koratiassa on arvostettu vain henkilökunnan sänkyä, jonne kaikkensa antaneet reissaajat tuupertuivat heti kotiuduttuaan. He ovat aina kotiin saavuttuaan ensin aivan hämmästyneitä - tää paikka on vielä olemassa, me ollaan täällä! - ja sitten painuvat nukkumaan. Huomenna lienee sitten taas normaali meininki.

      Poista
  5. Eppu on samanlainen oppoturisti tai jotain. Jos Epun kasvattaja Päivi on täällä yötä, Eppu nukkuu hänen kanssaan. Eppu on nukkunut myös yhteisellä hotellireissullamme Päivin jaloissa, ei henkilökunnan. Ja nyt joku ajattelee, että Eppu muistaa lapsuuden tutun hahmon niin eihei, Eppu kun on syntynyt sijoituskodissa, ei kasvattajalla itsellään.

    Mauno taas rakastaa vain henkilökuntaa ja on välinpitämättömän kiinnostunut muita kohtaan mutta auta armias jos henkilökunta on pois, sitten kelpaa kuka vaan ja sitä sijaista rrrrakastetaan ihan kamalasti! Vaikka henkilökunnan läsnäollessa ei todellakaan mennä vapaahtoisesti kenenkään muun syliin tms lässyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitruuna, ilmiö on siis universaali: kissoilla on tassuissaan taito tehdä omistaja sekä ylpeäksi (saan palvella noin ihanaa olentoa!) että nöyräksi (en ole korvaamaton!). Voihan kissukka.

      Viime yönä, kun kurjet, mummit ja vaarit olivat kaukana, minäkin taas kelpasin makuualustaksi. Heti kun menin sänkyyn, Toto asettautui makaamaan mahalleni. Aamulla Cisu inisi ja piti jaloistani kiinni, koska olisi niin halunnut vielä jatkaa unia polvitaipeeseeni kaivautuneena.

      Mutta ei syytä tyytyväisyyteen. Tämä johtui vain siitä, että kurjet, mummit ja vaarit olivat kaukana.

      Mauno on sentään kohtelias henkilökunnalle, vaikka onkin uskoton!

      Poista
  6. Voihan, meillä on sama ilmiö! Mummo ja ukki on paljon parempaa seuraa kuin kotiväki :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, kun vanhempani olivat viime syksynä meillä hoitamassa Cisua ja Totoa, kissat eivät kiinnittäneet minuun ja mieheeni mitään huomiota, kun palasimme kotiin. Olimme kuitenkin olleet melkein viikon pois kotoa, mutta mitäpä siitä...

      Poista
  7. Niinpä.. katoavaista on kunnia ja sillein... Toi viimeinen tuijotuskuva on huisi - mitä mahtoi kummallakin päässä pyöriä...

    VastaaPoista