maanantai 16. huhtikuuta 2012

Kissojen kotitalouskoulu vinkkaa: näin säilytät kasvosi kiperässä tilanteessa

Hei!


Otan nyt esiin arkaluenteisen mutta jokaista kissaa aika ajoin koskettavan asian: pahoinvoinnin.


Minullekin, vaikka yleensä olen kovin siisti ja herrasmiesmäinen, saattaa joskus tapahtua äksidenttejä. Esimerkiksi viime yönä koin tarvetta tyhjentää vatsalaukkuni emännän sängyn viereen makuuhuoneen lattialle. Toivoin, että hän heräisi ja auttaisi minua siivoamaan, sillä jopa Cisun tekemät sotkut huolestuttavat minua kovasti, saati sitten omat.


Emäntäni on hunsvotti: hän vain jatkoi nukkumista. Päätin hoitaa homman itse. Kokemuksesta tiedän, ettei lattian kaapiminen piilota pahaa ruokaa eikä mitään muutakaan, joten lähdin apuvälinekierrokselle ympäri kotia.


Kun emäntä heräsi, olin imeyttänyt sotkun hänen pikkuhousuihinsa ja asettanut hänen nahkahanskansa kaiken päälle. Varsin siisti ratkaisu mielestäni. Kauempaa katsoen kukaan ei olisi voinut arvata, että hansikkaan alla on sotku (lähitarkastelulla sotku kyllä paljastui ja sen koostumus sekä minun käytökseni kuulemma paljastivat, että minä olin ensin sotkenut ja sitten siivonnut). Jotain hyötyä tuosta hunsvottiudestakin on – löysin varsin näppärästi erilaisia siivousmateriaaleja. Kerran olen kokeillut sotkun peittämistä villavan maton nöyhdällä: revin sitä n. 20 sentin keon pulautukseni päälle. Tämä imeytys-peittelymenetelmä oli ihmisistä paljon parempi.


Neuvokkain terveisin


Toto Tottiainen

28 kommenttia:

  1. Voi Toto! Kiitos vinkistä! En kuitenkaan anna Ransun lukea sitä, sillä hän ei ole toistaiseksi peitellyt pulautuksiaan millään ja ne on siten ollut helppo löytää, ellei satu ensin astumaan päälle, mutta silloinkin ne tulevat äkkiä löydetyiksi.
    Olet todella neuvokas, ihana poika ♥
    tyttökaverisi
    Saila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tyttökaveri! Olen samaa mieltä ihanuudestani. :) Tällä hetkellä oloni ei ole kyllä ihan täysin ihana, sillä minua yskittää välillä. Ja yöllä siis oksensin (ja siivosin). Saan paljon tarkkailua ja silityksiä osakseni, enkä pääse kuulemma U:hun huomenna. Tällä hetkellä torkun isoveljeni sylissä, vaikka en meinaa kyllä mahtua siihen.

      Poista
  2. Meilläkin pulautukset yritetään naamioida mahdollisimman hyvin. Yleensä joku kissoistamme sitten istuu kuitenkin tuijottamassa maisemoitua sotkua. Toto on selvästi tullut sukuunsa:)
    Terveisin Anita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anita, hyvä tietää, että naamiointitaipumus on sukuvika! :) Cisulla ei ole ollenkaan taipumusta moiseen, ehkä ihan hyvä...

      Poista
  3. No voi hitsi. Vahinkoja sattuu kaikille. Joskus ihmisilläkin voi olla pahoinvointia. Jos vahinko sattuu, niin ei siinä sitten muu auta kuin siivota se sotku. Varsin mallikkaasti toimittu Toto, ei voi moittia.
    Ensi kerralla kannattaa kuitenkin keskittyä siihen emännän/isännän herättämiseen. Ei ne siitä suutu. (Ja sun ei sitten itse tarvitse laittaa tikkua ristiin siivoamisen suhteen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky, viisas neuvo, toivottavasti Toto lukee ja ymmärtää sen. Ainakaan nahkahanskoja ei tarvitsisi enää käyttää siivousvälineinä, enkä ole ihan varma, onko puhtaiden pyykkien anastaminenkaan aivan suotavaa. :D

      Poista
  4. Toto, olet huipputaitava kissa siivoamaan/maisemoimaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvä että tarmokkuuteni ja toimeliaisuuteni saa ansaitsemaansa huomiota!

      Poista
  5. NAURUA.... ja äkkiä piiloon tämä juttu, etteivät omat keksi samaa... helpompi ehkä siivota lattia kuin sekä lattia että peittelytarvikkeet. Katit olivat muuten yön yli kotosalla kaksistaan ja olivat ilmeisesti pitäneet kunnon kemut, kun yksi oksu löytyi keskeltä keittiönpöytää ja toinen sängyn päältä... kotibileet, joiden siivous oli jäänyt vähän puolitiehen.

    Kiitos haasteesta - otamme sen vastaan ja alamme työstämään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viivi, me taidamme sitten piilottaa tämän jutun Cisulta ja Totolta. Meillä ei onneksi koskaan ole oksennettu kuin lattialle, mutta silloin kyllä useimmiten hakeudutaan matolle, totta kai...

      Poista
  6. Hyvä Toto. Neuvosi on uudenkarheudessaan meille hyvin merkittävä. Suomeksi sanottuna, eipä siis ole tullut mieleenkään peittää. Esimerkiksi tänä aamuna oli hyvin hupaisaa katsoa, kun ihminen astui suoraan oksennukseen (emme kerro, kumman). Tällaisista sattumuksista repeävä riemu olisi tietenkin poissa ohjelmistosta jos joku peittäisi oksennuksen. Sikäli jäämme siis kiinostuneina miettimään tarjoamasi vaihtoehtoa, mutta emme kirehdi asian suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta ja Harmaa, ymmärrämme hyvin, meitäkin hihityttäisi! Ikävä kyllä me ei päästy aamulla nauramaan, kun emäntä ei esim. vetänyt käteensä pukluista hanskaa vaan aavisti heti läikkä-pikkari-hanskainstallaatiosta, että nyt on jotain vialla.

      Poista
  7. Voihan Toto, ootpa nerokas. Mutta pakko silti tiputtaa sut sieltä tyytyväisyyden tilasta realiteetteihin ja kertoa vielä parempi konsti, by Bèla. Yksinkertaisen nerokasta on kouluttaa pikkuveli siihen, että kun oksentaa niin salamannopeasti pikkuveli syö oksennuksen. Katos valmiiksi pureskeltua ja varmasti herkullista..... Ja toiminta on niin nopeaa sekä tehokasta, että hyvin usein henkilökunta ei edes löydä tuotoksen jälkiä vaikka tietää kyllä että meillä oksennetaan yhdelle ja tietylle pyöreälle matolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, öök, tätä viestiä ei ainakaan näytetä Cisulle ja Totolle... Toisaalta, jos siivous olisi taattu, niin ehkä se kannustaisi hankkimaan Totolle pikkuveljen, tai oikeastaan mieluummin pikkusiskon. Olemme välillä kysyneet, haluaisiko hänkin oman komenneltavan rakkaan ja rasittavan harmaan kopion kannoilleen, mutta Toto ei kommentoi. Cisu oli aikoinaan aina hiljaa, kun kysyttiin pikkusiskosta, mutta ehdotus pikkuveljestä sai hänet huudahtelemaan kovasti. Veli sitten tuli. :)

      Poista
  8. Voi ihana Toto! <3 Olet kyllä kissoista parhain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjis! On hyvä, että mulla on tää blogi, kun usein tuntuu, että mua arvostetaan täällä paljon enemmän kuin kotona. Omasta mielestäni olen myös paras.

      Poista
  9. Toto osaa sitten olla hassu! :D Ja onneksi Paavo ei ole keksinyt samaa, kun on viime aikoina oksennellut paljon ja meilläkin lojuu välillä vaatteita lattialla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Paavoa! Toivottavasti pulauttelu loppuu pian eikä ole mitään sen kummempaa. Meidän pulauttaja on jo kunnossa, eilen vaivannut röhöyskäkin loppui yön aikana. Kenties oli jotain kurkussa.

      Poista
  10. Esimerkillisen neuvokasta toimintaa Toto-herra! Pahoinvointi on ikävä asia, mutta sen jäljet onneksi aikaansaavalla asenteella helposti maisemoitavissa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ella, nimenomaan aikaansaavalla asenteella! :D

      Poista
  11. Tottis hei, mulla olis vinkki. Kun tulee paha olo, kannattaa huutaa oikein lujaa OI-JOI-JOI-JOI niin henkilökunta kyllä herää. Sitäpaitsi se on aika koominen näky kun se säntäilee pimeässä hakemassa että missä olen. Viimeksi olinkin sisällä Linnassa, hih-hih.

    VastaaPoista
  12. Eppu, mä teenkin noin päivällä, mutta yöllä mä oon kohtelias enkä halua häiritä ihmisiä. Säkö haluat? Ja vielä piiloudut OIn kanssa? Hahaa. Cisukin vetäisi kyllä yksi yö Oi-Oit suoraan parisängyn alle, vielä sinne ihan keskelle. Sänkyä piti siirtää keskellä yötä, että sotku saatiin siivottua. :D Mä näytin tassulla kaapimalla, että tuossa vielä on, siivotkaa paremmin!

    VastaaPoista
  13. Voi Toto, olet varsinainen toiminnan mies! Ihailtavaa. Hyvä, että vointikin on taas parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mindy! Tänään heräsin aivan hyvävointisena ja tavanomaisen toimeliaana. Kuljetin koko aamun kaninkarvapalloa paikasta toiseen, en onneksi enää alusvaatteita tai hansikkaita.

      Poista
  14. He-hee, meillä noudatetaan vain perinteistä pulautusperinnettä: ei ikinä helposti pestäville pinnoille kuten kaakelille tai lattialle, AINA matolle tai jos on ei vesipesua kestävä tekstiili lähistöllä niin siihen sitten... Tosin Aada, maailman kiltein kissa, käy puklaamassa vessassa. Kukaan ei toistaiseksi piilota tuotoksiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saara, teillä on sitten (yksi) malliesimerkkikissa, tuo mattopuklu kuulostaa paljon tutummalta! Olen aina kovin hämmästynyt, kun kissakirjoissa sanotaan, että "yleensä kissa oksentaa vessaan". Olen kai nyt kaksi kertaa kuullut, että näin voi oikeasti tapahtua. Samanlainen urbaani legenda kuin kaikissa koratesittelyissä mainittu "korat on yleensä kotioloissa hiljainen". Jos niin on, en ehkä haluaisi tietää, millainen on sitten kotioloissa puhelias ja kovaääninen kissa...

      Poista
    2. Juu kyllä Aada on ensimmäinen siistipuklu kissa josta olen itse ikinä kuullut, yleensä ovat meillä olleet tätä mattopuklu mallia, sekä omat että hoidossa käyneet :D Ironista kyllä että Aada oksentelee meidän kissoista harvoiten, joten siivoamaan joutuu lähes aina silti.

      Poista
  15. Oi Toto! On se kurjaa kun ei siivousyrityksiäsi arvosteta! :D

    VastaaPoista