keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Törkeän pelottava vessa, osa 2

Kuten olen kertonut, meille ei sitten tullut hienoa kaappivessaa, kun muuten aina niin reipas Cisu pelkäsi led-valon väläystä.


Eilen oli aivan uudenlainen pelottava vessaepisodi. Katselin yläkerrassa televisiota ja tiesin miehen olevan alakerrassa, kun yhtäkkiä joku veti yläkerran vessan. Ryntäsin paikalle katsomaan, kuka siellä kummittelee, ja kas, pöntön päältä löytyi kaksi aivan pörröistä, köyryselkäistä ja tyrmistynyttä karvaista vessanvetäjää. Ihan hyvä, että meillä on ehdoton kansi kiinni -sääntö, muuten vetäisivät vielä toisensa pöntöstä alas. Toistaiseksi heidän lvi-taitonsa ovat rajoittuneet kylpyammeen alla möyrimiseen ja lattiakaivojen ritilöiden siirtelyyn, mutta nyt ollaan jo näemmä niin sisäsiistejä, että käytetään ihmisten vessaakin. Mikä mahtaa olla seuraava siirto?


Ainakin toivomme, että se on jotain ystävällistä. Nyt kun ei ole ollut pariin päivään kovaa pakkasta, laatikkokissat ovat tulleet taas esille piilostaan. Passiivinen talvielämä eli purkamaton energia näkyy ja kuuluu sitten aikamoisena riehumisena, huutona ja yleisenä levottomuutena. Eilen Cisu alisti Totoa puremalla niskasta niin kovaa, että Toto huusi apua! Sellaista huutoa emme olleet kuulleet edes kesällä, kun Toto muutti meille. Onneksi riita ei kestänyt kauan. Toivomme kuitenkin aurinkoläikkien ja valjastelukelien pikaista tulemista, ennen kuin kummallakaan lämmönrakastajakissalla menee totaalisesti hermot talven kanssa.


Jotta näin ei kävisi, olemme leikkineet, ratkoneet tehtäviä - yksi haastavimmista on kaivaa herkkuraksuja suljetusta kananmunakennosta - ja jatkaneet naksuttelukoulun käymistä. Saa nähdä, jääkö koulun opettajakin luokalle, kun koululaiset eivät oikein tunnu oppivan. Mutta ainakin he kehräävät koulussa ja se on kai pääasia, koulu on kivaa vaikkei omaksuisi mitään!

4 kommenttia:

  1. No mutta, nyt vain Litter Kwitter ostoslistalle ja pojat harjoittelemaan vessapöntön käyttöä. Itse en ole tuota vakavissani harkinnut pitkälti juuri siksi, etten halua kissan jätöksiä killumaan pönttöön, kun meillä ei luoteta Mäykysen vessanvetotaitoihin. Mutta kun teillä tuotakaan ongelmaa ei ole, niin siitä vaan pojille vessatreenejä :)

    VastaaPoista
  2. Hyvä idea! Meilläkään ei ole harkittu vessanpöntön käyttöä vaan päinvastoin oikein yritetty varoa, etteivät kissat kurki pönttöön. Poikien uudet taidot saavat kyllä kaiken näkymään aivan uudessa valossa! Toisaalta minäkään en oikein luottaisi, että he aina vetäisivät vessan. :)

    VastaaPoista
  3. Kansi kiinni -sääntö on meilläkin. Molemmat kissat ovat tosin onnistuneet uimaan pöntössä silti, kun ovat niin vikkeliä tapauksia ja joskus joku vieras saattaa unohtaa luukun auki.

    Pöntön yläpuolella on kissojen lempparitähystysikkuna, jonne pääsee näppärästi hyppäämällä kansi-"selkänoja"-ikkuna -reittiä, ja monesti siinä samalla vedetään vessa ihan varmuuden vuoksi.

    VastaaPoista
  4. Meillä ei ole onneksi ainakaan vielä uitu pöntössä, eikä vessanvetämisestäkään ole toistaiseksi muodostunut tapaa. Vaikka huolellisia (tosin ei turhaa vedentuhlausta kaihtavia) tuollaiset kissat, jotka vetävät vessan ihan kaiken varalta!

    VastaaPoista