lauantai 16. tammikuuta 2010

Hyvästi Pakkasukko!

Nyt se on tapahtunut! Pakkanen on pysytellyt siedettävissä lukemissa jo monta päivää, joten Laatikkokissat ry voi pitää laatikostavapautumisbileet.

Kun tulimme eilen töistä, huomasimme, ettei kodikkaasta vilttiteltasta eikä tyylikkäästä tyynyloungesta ollut tietoakaan. Nuoret herrat olivat pistäneet perjantain kunniaksi ranttaliksi.
Maja ei suojaa enää pakkaselta, vaan ainoastaan veljenvaanijaa paljastumasta. Kyyristys, pyllynheilautus, tassu ylös ja KIMPPUUN!
Yleisen kaaoksen lisäksi eteinen ja olkkari olivat myös täynnä silppua. Innovatiivisista laatikkoasumuksista ja alituisesta majanrakentamisesta tunnettu kissa-arkkitehti Cisu oli vaihtanut alaa ja päättänyt erikoistua purku-urakoitsijaksi.

Mitäs tähän nyt sanoisi? Enpä keksi oikein mitään. Pojat ovat poikia.

2 kommenttia:

  1. Nakertelu on kivaa! Jokaisella on oltava jokin terapiansa. Henkilökohtaisesti olen ihminen ja joskus on hauska naksutella kuplamuovia.

    VastaaPoista
  2. Veikkaisin, että myös kissan mielestä olisi ihastuttavaa ja kaikin puolin terapeuttista päästä kuplamuovin kimppuun, mutta ikävä kyllä Cisu ja Toto ovat muovikiellossa.

    VastaaPoista