keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Cisu sisustaa

Blogi on ollut hiljaa muutaman päivän. En ole ehtinyt kirjoittaa, vaan eipä toisaalta mitään erityistä raportoitavaakaan olisi ollut: viime päivät ovat olleet todella rauhallisia ja sujuvia.

Kissat ovat tainneet käydä lukemassa viime postaukseni, jossa kerroin, että he eivät halua nukkua kanssani - nukkuivat heti seuraavan yön. Ei tietenkään yhdessä, vaan vuorotellen. Kun oli Toton vuoro nukkua kyljessäni, Cisu istui pari tuntia yöpöydällä tarkkailemassa tilannetta (näin ainakin luulen, sillä aina kun havahduin, isoveli valvoi). Sen jälkeen he ovat nukkuneet jossain muualla kuin makuuhuoneessa, ei siis tarkempaa yötietoa.

Cisusta on se tieto, että hän - kenties tosiaan blogia lukeneena - on yhtäkkiä alkanut sittenkin jutella ja kehrätä. Ei ihan vanhaan malliin, mutta lähes. Cisua myös kiinnostaa leikkiä enemmän kuin pariin viikkoon, sekä Toton kanssa että ihan yksinään.

Vain yksi asia kertoo, että isoveljeä mietityttää yhä hieman. Kun hän tuli meille, hän raahasi alkuun kuvassa näkyvää pehmeäkankaista kissanmajaa ympäriinsä. Nyt hän raahaa taas! Majan paikka on makuuhuoneessa, jossa kumpikaan kissa ei kyllä sitä edes käytä, mutta nyt maja on nähty mm. sängyn alla, olohuoneen sohvapöydän alla, kissanvessassa (jee...) ja yläkerrassa, jonne sen saa vain suurella määrätietoisella ponnistelulla. Mitäköhän kissapsykologi sanoisi majanraahausilmiöstä? Cisu etsii vielä paikkaansa? Yhden paikan Cisu on kyllä jo löytänyt, yläkuvassa rakkaan pehmomajan takaa näkyvän lehtitelineen. Toimme sen makuuhuoneen ovenpieleen ja Cisu huomasi heti, että tässä on mitä mainioin tarkkailupaikka. Siispä hän tarkkailee. Jatkuvasti. Totoa ei moinen musta vänkyrä kiinnosta, mutta Cisu taitaa arvostaa sen muotoilua.

Muutenkin Cisu on ryhtynyt katselemaan kotiamme sisustussilmällä. Vaikka hän somistaa pääosin pehmomajalla, välillä ovat isommatkin esineet saaneet kyytiä. Pari päivää sitten Cisu siirsi eteisen seinustalla olevat tuolit keskilattialle. Hän on myös rakentanut eteiseen majan askartelualustapahvilevyistä, jotka jäivät minulta hetkeksi vartioimatta. Tänään majan läheisyyteen raahattiin minun hupparini. Cisulla on selvästi visio.

Antakaa mun möbleerata rauhassa!

2 kommenttia:

  1. Äh, meillä on ihan sama toi pehmoteltta. Meillä tosin ei suostuta asustelemaan siellä, ellei teltta ole kumossa. Ehkä blogista luitkin silloin taannoin. Kuvien perusteella teilläkin suositaan kumoutunutta telttaa?

    VastaaPoista
  2. Joo, muistan lukeneeni, että teillä teltta kelpaa kumoutuneena. Meillä kelpaa vain teltan kumoaminen. Teltan sisällä en ole koskaan nähnyt ketään. :) Hyvä teltta kuitenkin, tosin ei telttailuun!

    VastaaPoista