keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Automiehet

Minulla on kaksi siskoa. Isämme on aina vävykandidaattien kunnollisuutta arvioidessaan kysynyt, onko kyseessä automies. Termi on jäänyt tarkemmin määrittelemättä, mutta mitä ilmeisemmin automieheys on hyvin oleellinen ominaisuus.

Isä voi olla tyytyväinen ainakin Cisun ja Toton automieheyteen. Pojat olivat eilen valjastamassa, kun vaari karautti pihalle komealla autollaan. Karvaiset katsastusmiehet tiesivät heti, miten toimia. 


Uusi auto! Mennäänkö? Joo!

Alkukatsastuksen jälkeen Cisu keskittyi kiipeilemään.
Notkea vauva testaa lastenistuimen. Tälle lastenlapselle suosittelemme hieman häkkimäisempää kuljetusvälinettä matkan ajaksi.
Toto pohti hetken...
ja päätti toimia kuskina!
Lopuksi auto tarkastettiin vielä ulkoakin.
Kun auto oli otettu haltuun, poitsut malttoivat siirtyä sisätiloihin. Mummille ja vaarille piti tietenkin näyttää siellä kovasti temppuja kiipeilystä tolpparoikkumiseen ja härpäkkeen pyörittämiseen; esiintymisvietti tuntuu iskevän ihan aina, kun vain on katselijoita. Mutta mikäs siinä esiintyessä. Yleisö oli taas kerran ihastunutta, ja olihan vaarikin viimeksi esittänyt pojille tiskausta. Hän kommentoikin, että meillä on vaatimattomia kissoja. Tarvitsee hankkia vain mökki ja auto, niin pääsee heidän suosioonsa.

1 kommentti:

  1. Toi on kyllä niin jees, teistä on tullu katsastuskissoja! Meillä kun ei ole autoa, niin pitää tyytyä nukkekotien rakennustarkastuksiin...

    VastaaPoista