Vaikka olen mielestäni jo melko kokenut valtiovierailija, en ole koskaan viipynyt hoitamassa kissavaltioiden välisiä suhteita kuin muutaman tunnin kerrallaan. Koko kissanomistajuusaikanani olen nyt muutenkin ensimmäistä kertaa yökylässä paikassa, jossa on kissoja. Se ilahduttaa minua suuresti: ei tule niin ikävä omia kissukoita, kun on kissamaista seuraa.
Täällä eräällä saariston palstalla, jolla minulla on ilo ja kunnia viettää muutama päivä, on erityisen vieraanvaraisia kissakansalaisia. Toinen heistä on huomannut, etten voi olla rapsuttamatta kissaa, joka rapsua pyytää (ja usein rapsutan pyytämättäkin). Hän tietää, että haluan silittää ja rapsuttaa koko ajan. Kas näin:
Ikävä kyllä tämän valtion kissaherrat ovat emännälleen uskollista sorttia, eikä kumpikaan ole nukkunut vieressäni. Tämä manulimainen tyyppi sentään lämmitti eilen vuoteeni valmiiksi, ja tummempi, pastorimainen kissahahmo taas valvoi aamulla heräämästäni. Hän istui sänkyni viereisellä pöydällä ja kun avasin silmäni, hän komentoi ilahtuneesti: KUR! Manulikissa tuli aamulla puskemaan nenäänsä minun nenääni vasten useita kertoja, mutta ei onneksi purrut nenänpäätäni, kuten hänellä on kuulemma tapana tehdä.
Ystävällisen luonteen lisäksi saaristokissat muistuttavat muutenkin koratialaiskissoja: täälläkin on kissojen talo. Ehkä meidänkin pitäisi hankkia tällainen jämäkämpi versio, Koratian kuninkaanlinna kun tuppaa pahvisena keikahtelemaan tuon tuosta.
Oikein mukavaa siis on. Minunkin oloni on näin rento.
Hyvin sujuu!
Voi apua, Manuli ja Mustuli! Sä oot siellä! Tuplarapsutukset saat välittää pojille multa nyt heti! Kiitos.
VastaaPoistaOnpa ne nättejä. <3
VastaaPoistaOnpa kauniita kissoja :-)
VastaaPoistaErittäin huomaavaisia isäntiä siellä! Näyttävätpä isännätkin nauttivan vieraasta, sen verran muikeita ilmeitä on kuvissa :)
VastaaPoistaVoi että miten ihanaa:) Kylläpä sinusta pidetään hyvää huolta kun saat aamupusutkin♥
VastaaPoistaKiitos kommenteista! Juu, mä oon täällä ja ne on nättejä, kauniita ja huomaavaisia. Tänään molemmat isännät ovat ottaneet päivätorkkuja sängylläni, joten elättelen toiveita, että yötorkutkin olisivat mahdollisia. :)
VastaaPoistaRapsutukset välitetty!
Jopa oletkin sattunut taloon, jossa on sekä lempeitä että komeita isäntiä! :D Ihania kuvia Ransusta ja Mustista <3
VastaaPoistaOletpa mukavassa paikassa kylässä! :)
VastaaPoistaNauratti Mustin kuvaus pastorimaiseksi kissahahmoksi! :D Ja aivan ihana tuo alin kuva Ransusta.
Ella, tänne taloon ei niin vain satuta, vaan matka oli minulle aikamoinen seikkailu. :) Mutta tosiaan, isännät ovat hyvin lempeitä ja komeita. Tulisi kauhea ikävä heitä valtiovierailun jälkeen, ellei olisi omia lempeyksiä komeuksia kotona (toivon, että he ovat lempeitä, vaikka olen ollut karkuteillä).
VastaaPoistaHeidi, täällä on hyvin turvallista, sillä musta pastori istuu rauhallisesti pöydällä ja valvoo naputteluani. Onhan meillä kotonakin valvojia, mutta niiden mielestä on yleensä parempi valvoa sylistä käsin ja silloin koneella kirjoittaminen on huomattavasti hankalampaa kuin pastorikissan katseen alla.
Oi miten ihanaa mahtaakaan olla Mustin ja Ransun tapaaminen, aamupusut ja kaikki:). Mutta niin olisi myöskin Cisu ja Toto livenä, oiih ♥♥!
VastaaPoistaVoi suloisen tutunnäköistä karvajalkaa siellä :) Hauskaa.
VastaaPoistaMinni, ihanaa kyllä oli, monin tavoin. Mutta niin oli ihanaa tavata Cisu ja Totokin taas piiiiitkän muutaman päivän eron jälkeen. <3
VastaaPoistaElämäni kissat, onneksi tutut karvajalat myös hyväksyivät minut palstalleen. Cisu ja Toto näyttivät kovin pieniltä ja ohutturkkisilta, kun oli jonkun päivän katsellut lumessa kahlaavia kookkaita saaristokissoja. ;)
Oikein mielenkiintoinen raportti valtiovierailusta. Hyvin diplomaattisia nämä saaristokissat näyttävät olevan valtiovierailijaa kohtaan.
VastaaPoistaPaula, kyllä, saaristokissat ovat selvästi kuin syntyneitä edustustehtäviin. Varsinaisia herrasmiehiä!
VastaaPoistaVoi mitä pörriäisiä nuo valtiomiehet ovat :)
VastaaPoista