tiistai 1. syyskuuta 2009

Suloiset ja älykkäät

Viisaat yritysjohtajat suuntaavat katseensa västäräkinvartiointialalle.

Meidän pojat osaavat mjäyn lisäksi suomea. Jokin aika sitten lässytin nukkuvalle kissakasalle, että maailmassa ei voi olla teitä suloisempia kissoja. Toto kohotti päätään, katsoi minua vakavilla nappisilmillään ja pudisti totisena päätään. Ei voi, meitä suloisempia ei oo. Ja takaisin nukkumaan.

Sitten katsoimme yhdessä uutisia. Tai minä katsoin ja veljesrulla taas kuorsasi vieressä. Äkkiä uutisankkuri lausui dramaattisesti: "Ajat ovat nyt sellaiset, että yritysjohtajat katsovat synkkänä tulevaisuuteen". Siinä samassa kumpikin kissis nousi istumaan ja alkoi tuijottaa synkkänä, mietteliäänä eteensä. He kuuntelivat lama-analyysin ja vaipuvat uneen. Minkäköhän alan yritysjohtajia he ovat?

Vakavasti puhuen, Cisu kyllä osaa muutaman sanan suomea. Meille tullessaan hän osasi "Cisun" ja "ein", mutta kaikki kissojen kanssa eläneet tietävät, kuinka hyödytön sana ei kissaperheessä on... Nyt Cisu tietää myös, mitä tarkoittavat syömään (märkäruoan aika), suihkuun (aika asettua kylpyhuoneessa asemiin ja katsoa, miten hölmöllä tavalla ihmiset peseytyvät) ja tule. Kaikkein paras sana on kuitenkin ulos. Ensin Cisu ymmärsi sen vain erillisenä sanana, mutta nyt riittää, että kysyy toisessa huoneessa "kuka lähtisi mun kanssa ulos" ja Cisu viipottaa ulko-ovelle. Hieno, älykäs Cisu!

Totosta ei ole samanlaista kerrottavaa, sillä hän ei ole oikein oppinut edes nimeään, raukkaparka. Toto on tietenkin vielä aika nuori ja Toton lähtökohdat suomen opiskelulle ovat muutenkin erilaiset kuin Cisulla. Koska Cisu on elänyt ihmisten kanssa ainoana kissana, hän kiinnittää ihmisten höpinöihin muutenkin Totoa enemmän huomiota. Hauskaa kuitenkin olisi, jos Totokin oppisi jotain. Korateista sanotaan, että ne ovat älykkäitä, joten voi olla, että mjauuuuu ägyyyy gungin sijasta pojat pian puhuvatkin suomea (se vasta tylsää olisi, mjäy on hauskemman kuuloista).

4 kommenttia:

  1. Heh,

    niin tutulta kuulostaa. Äinen painolla tosin on suuri merkitys suomen kielen ymmärtämisessä, tai näin ainakin meillä ;)

    VastaaPoista
  2. Eihän me voida tietää mitä bisneksiä pojat pyörittää pihapiirin luontokappaleiden kanssa kun ei kerta ymmärretä mitä se Mäyyy tarkoittaa ;)

    Todella, välillä ihan pelottaa miten paljon nämäkin tuntuvat ymmärtävän. Sanaton viestintä on tietenkin tehokkainta, kissat äkkiä reagoivat tunnetiloihin, mutta kyllä tietyille asioille/sanoille heristellään kovasti korvia.
    Jos itse oppisi kommunikoimaan simppelisti, kuten "ulos" sen sijaan että löpisee vartin hölynpölyä lässyttäen... voisihan se auttaa sanalliseen ehdollistamiseen :) Oppivat ihan varmasti - sen minkä tarpeelliseksi näkevät ;)

    VastaaPoista
  3. Meillä Eppu nostaa usein päätään uniltaan, sanoo ÄY, ja jatkaa uniaan. Ilmeisesti jotain tiedotettavaa on tullut mieleen. Vielä kun tietäisi mitä.

    Pojat kyllä tietävät mitä tarkoittaa EI, mutta siitä emme ole samaa mieltä mihin sen ymmärtämisen pitäisi johtaa. Tai oikeastaan olen huomannut, että paremmin he tunnistavat sanan HHHeeeiiii!...

    Mauno tuntee nimensä hyvin, ehkä vielä paremmin Maukun, mutta Eppulilla on vielä harjoituksen tarvetta. Asiaa tietysti vaikeuttaa sekin, että herra on milloin Tirppa, Tirppunen, Pikkupippuri, Eppis, ja niin edelleen. Miten sitä voi edes oppia nimensä kun kutsutaan kymmenellä eri nimellä???

    VastaaPoista
  4. Meilläkään ei ole mitenkään loogista tuo nimien käyttö. Molemmat ovat milloin mitäkin, mutta olen yrittänyt ehdollistaa Totoa Toto-nimeen ruoan avulla. Cisu saa aina ensin märkäruoan ja Toto seuraa Toto-sanaa ja omaa annostaan omalle ruokailupaikalleen (yrittää tietysti kärkkyä Cisun kuppia aluksi). Ilman ruokakippoa Toto on tullut kutsuttuna paikalle ehkä kaksi kertaa...

    Äänenpainot ovat tärkeitä. Pieni ei aiheuta mitään reaktioita, iso EI saa sentään katseen kääntymään ennen kuin tuhmuudet taas jatkuvat. Heeiiii! kuullaan myös meillä, mutta ei sillä mitään tehoa ole. :)

    VastaaPoista