tiistai 8. syyskuuta 2009

Rajoittunutta elämää

Toto ja elämää kaltereiden takana.

Puheenvuoro sorretuille kissaparoille Cisulle ja Totolle:

"Ajateltiin tällä kertaa blogittaa itse ja kertoa, kuinka meillä ei ole enää yhtään kissanpäivät. Parin päivän aikana meille on tullut kauheasti rajoituksia.

Toto on saanut pannan! Tai itse asiassa jo kolmannen pantansa, mutta ne muut se onnistui rikkomaan. Tämä uusi on nahkaa, joku hieno Kesomaa, eikä sitä saada millään tuhottua, ei vaikka Cisukin on yrittänyt auttaa. Totokin on muka iso poika ja sen pitää kantaa nimilappua ja puhelinnumeroa kaulassa, vaikkei se edes ikinä yritä karata ulos.

Toto: Kumma ettette ripustanut vielä kulkusta kaulaan, niin etten voi enää pyydystää niitä päästäisiä. Pah. Jähmetyn kauhusta.

Me ei päästä enää kaappeihin! Ikeasta löytyi kaappien lapsiesteitä ja nyt meiltä on kielletty kattiloiden seassa istuminen. Onneksi me voidaan sentään vielä kolistella työhuoneen kaapinovia öisin. Hahaa!
Ihmiset ovat puhuneet siitäkin, että aikovat estää meiltä pääsyn kylpyammeen alle. On kuulemma tosi ikävää etsiä kissaa tai odottaa, että se tulisi esille ja itse pääsisi töihin. Ehkä me muutetaan kokonaan ammeen alle, niin ne eivät voi asentaa siihen estettä.

Yöllä onkin pakko kolistella, koska silloin ei voi enää syödä. Oltiin muutama päivä iltamärkäruokalakossa, ja ihmiset järkeilivät, että ei sitten anneta noille märkäruokaa, kun ei kerran kelpaa. Kostoksi me ei viime yönä syöty edes raksuja. Kova kovaa vastaan - varmasti ruokkijat antavat periksi ennen meitä.

Kaikkein kauhein rajoitus oli se, että viikonloppuna me ei saatu tehdä nukkekotia. Odotimme koko päivän varaston ovella ja kuuntelimme mielenkiintoista askartelun rapinaa. Välillä Cisu ulvoi taitavasti kuin susi, ja kun ovi aukesi, me yritettiin aina livahtaa suoraan keskelle nukkekotia. Jos se ei onnistunut, me hypittiin kovasti askartelijaa vasten ja ihan sen päällekin ja roikuttiin sen sukassa. Silti se tyhmä vaan väitti, että me ei osata käyttää sahaa eikä liimata.
Ihan totiseksi vetää.

Tietäisikö joku kissaoikeusasiamiehen yhteystiedot?"

Närkästynein terveisin,
Cisu ja Toto, sorretut surkeat koratveljekset

9 kommenttia:

  1. Voi kaltoinkohdeltuja poikaparkoja. Onneksi sentään kiipeilytolppa tuli takaisin!

    VastaaPoista
  2. Aika kovat ajat teillä.
    Ja kyllä ne nukkikset rakennetaan ihan kissoja varten, katsokaa vaikka:
    http://www.flickr.com/photos/katriinas_miniatures/3808019513/

    VastaaPoista
  3. No niin! Muilla kissoilla on omat nukkekoditkin. Tästä vielä puhutaan kotona.

    VastaaPoista
  4. Vielä: hauskoja juttuja tuolla kuvakokoelmassa! Ihana vihreä ovi ja pesukarhu. Ja joillakin kissoilla on ilmeisesti nukkekodin lisäksi myös omat miniatyyrihahmonsa nukkiksessa :)

    VastaaPoista
  5. No voi surkeuksien surkeus. Kauhean rajoitettua elämää. Ehkä poikien pitäis muuttaa meille, kun me vaan rakennellaan kissoille tikkaita ja ramppeja, että ne pääsis paremmin kaikkien kaappien päälle, jonne ne keksii yrittää... Uusimpana tulokkaana tikkaat vaatekaappiin. Kissojen ahkerassa käytössä on ne, ei tartte enää tiputella lasiesineitä kirjahyllystä, jos haluaa kiivetä tuonne kaapin päälle. :D

    VastaaPoista
  6. Mirja, teillä asuu sitten ihan onnenkissoja. :) Meillä on jäänyt vähän vaiheeseen esim. kiipeilyseinän tuunaus. Siihen piti lisätä juuri tikkaita ja ramppeja, mutta ei ole saatu aikaiseksi. Toivottavasti teidän kissasisustuksesta tulee kuvia blogiin, ehkä se kannustaisi meitäkin jatkamaan kissajuttuja.

    Meillä on kissojen ikkunatähystysportaana vanha puinen porrasjakkara. Olen vähän miettinyt, että jos sen päällystäisi jollain karhealla narulla, tulisiko siitä ihana raapima-kiipeilyteline. Luultavasti.

    Kiitos tarjouksesta, mutta ei me kyllä päästetä poikia muuttamaan sinne kissojen puuhamaahan, vaikka haluaisivat! :)

    VastaaPoista
  7. Hähää, täällä ilkeä palvelusväki ilmoittaa että vauvalukot ja itseväkerretyt hakaset+alassuin käännetyt kahvat löytyy! Kaveruksille oli shokki että mentiin kylmästi rajoittamaan heidän elintilaansa, mutta Sanni reppana ei paremmasta tiedä, eikä siis edes pyri kaappeihin (jos ei avaa ovea).

    Mutta voi surkeutta, että pojat ei päässeet auttamaan nukkisprojektissa ;) Luulenpa että meilläkin olisi riittämiin innokkaita apureita. Ajatella; laa-tik-ko ja paljon ihania pieniä juttuja joita tassuttaa :D

    Edelliseen postaukseen vielä: Teidän tuplaulkoilut vaikuttaa jokseenkin tutulta ;) Olen ruvennut viemään tyttöjä yhdessä ulos ja välillä on flexit kierossa kun Sanni singahtelee ja Alma vain kököttää. Saas nähdä miten pitkään onnistuu...
    Aika näppärä Toto! Ei poika ole turhaan kökötellyt, vaan selvästi miettinyt metsästysstrategioita mielessään - nyt koitti tilaisuus näyttää kyntensä :D Palvelusväen täytyy olla salaa ylpeä mahtavasta mettämiehestä - iso poika jo :)

    VastaaPoista
  8. Mäykynen toivoo, että käyttäisitte harkintaa siinä, mitä nettiin kirjoitatte. Voi olla, että nyt jossain toisessakin kissaperheessä on luvassa matka Ikeaan. Hyvästi kaappiseikkailut. Kissaoikeusasiamiehen tietoja tarvitaan myös täällä.

    VastaaPoista
  9. Voi voi! Kohta Sorretut Kissat ry. nousee kapinaan etenkin kaappien lapsilukkoja vastaan. Ne yleistyvät huolestuttavaa vauhtia, eikä yksikään kissa saa pian toteuttaa itseään kaappitarkastajana.

    Julmasti kuitenkin ilmoitan, että kaappien lapsiesteet löytyvät Espoon Ikean lastenosastolta, nurkasta, jossa on kirjoja yms. (Me etsimme niitä ensin typerästi helojen yms. kaapin lisäosien luota). Vajaalla kolmella eurolla saa viisi estettä, joten siitä se alkaa, rajoittunut elämä Mäykyselläkin. Kyllä häntä varmaan harmittaa, kun joutui muuttamaan Espooseen, ankeaan lukkokaappien maahan!

    VastaaPoista