lauantai 17. tammikuuta 2009

Teinin kosto, osa 2

Mies lähti reissuun ja me jäimme kissan kanssa muutamaksi päiväksi kahden. C:n mielestä se ei ole hauskaa.

Voi olla, että vain kuvittelen, mutta illalla hän oli kovin levoton, kun kahden sijasta kotiin tulikin vain yksi ihminen. Kulki pitkin nurkkia ja huusi. Niin hän on tehnyt ennenkin, esim. vieraan lähdettyä: missä sä oot?

Seuraavaksi C kakkasi sänkyyni. Hän yritti kuitenkin piilottaa aikaansaannoksiaan ja kuopi vielä sittenkin, kun sotku oli siivottu ja lakana laitettu pesukoneeseen, joten ehkä se oli vahinko (mutta miksi?!). Sitten hän yritti tosissaan purra minua ensin käteen ja myöhemmin pohkeeseen, tuhisi ja tuijotti häijysti ja hyökkäsi sitten. Aika monta yhteenottoa käytiin asiasta, ja kun normaalit kieltotavat eivät auttaneet, suljin hänet hetkeksi pois makuuhuoneesta. C tuli sinne kuitenkin yön mittaan ja oli todella kiltisti, jopa nukkuin kello 10 asti aamulla. Äsken hän suoritti jonkinlaisen vaimean puraisuhyökkäyksen jalkaani.

Voi ei! C ei ole koskaan ollut tuolla tavalla aggressiivinen, joten miksi juuri nyt, kun olemme kaksistaan? Ja mitä tälle tulisi tehdä? Pelottavaa ja hämmentävää. Ainakin alkaa varmistua, että (tämä termi on opittu muilta nettikissoilta) operaatio karvanoppa on tosiaankin ajankohtainen. Jos se auttaa kissan eritteisiin ja puraisuihin, se varattakoon heti ensi viikolla.

Onneksi on netti! Olisin vielä hämmentyneempi, ellen olisi voinut katsoa sieltä, että muutkin kollikissat ovat tällaisia: löysin monta keskustelua aiheesta. Lisäksi löytyi tämä kiinnostava ja hyödyllinen Clinivet-kissaklinikan artikkeli, jossa käsitellään myös puremista. Omassa kissatietokirjassani ei valitettavasti ollut kissan aggressiosta mitään, sekin tuli yön mittaan tarkistettua.

Meillä asuu peto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti