sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Kylpyamme

Kissanpesää ei ole vielä kelpuutettu nukkumapaikaksi, mutta sille on löytynyt muutakin käyttöä kuin leluvarastona ja hiirihautomona toimiminen: kun asetin pesän keittiön ikkunalle kissojen oman köllimiskarvan päälle, Cisu ryhtyi pesemään siinä itseään. Kyllähän hienoilla kissaherroilla onkin tietenkin ikioma tilauskylpyamme!

Harmaaveljesten juhannus on sujunut varsinaisella ON-OFF-tyylillä. Joko on riehuttu niin ettei kamera ole perässä pysynyt tai oltu niin flegmaattisia eli vain lojuttu aurinkoläikissä, ettei kamera ole tullut dokumentoineeksi sitäkään.

ON-tyylistä mainittakoon esim. Cisun karkuretki lähipellolle. Kyllä vain, Vänttisistäkin pääsee näemmä halutessaan salamannopeasti eroon, ja sitten vain menoksi. Se, että molemmat pojat pistävät nykyisin menoksi aina kun ulko-ovi avataan eli tulemme kotiin, ei ole enää mikään juttu. Silloin he eivät yleensä mene kovin kauas. Ei ainakaan lähipelloille asti eikä yleensä myöskään naapurin pysäköidyn auton alle piiloon... Paitsi että sitäkin Cisu on testannut viime päivien aikana pari kertaa. Onneksi Cisu on niin kova leikkimään, että hänet saa houkuteltua helposti esille esim. heinänkortta heiluttelemalla.

Toton juhannusvillityksiin on kuulunut epätotomaisen kova väykyminen-mäykyminen lähes joka asiasta. Tottis kärsii myös suuresta kiipeilykuumeesta. Kun olimme - tällä kertaa ihan tarkoituksella ja Vänttiset tiiviisti niskassa - koko porukan voimin peltokävelyllä, Toto loikkasi yhtäkkiä sähkötolppaan. Sen jälkeen hän on kiivennyt vähän kaikkialle, esim. naapurin pienen riippakoivun päälle istumaan. Siellä naapurin edesmennyt kissakin tykkäsi päivystää. Ehkä Toto halusi katsella perhosia puusta käsin. Hän on nimittäin alkanut harrastaa kiipeilyn lisäksi myös perhosten pyydystämistä. Näimme eilen hauskan kissanpentumaisen tanssin, kun Toto juoksu ja hyppi pitkin pihaa perhosen perässä.

Eli vaikka meistä on tuntunut, että olemme olleet muutaman viime päivän ajan Espoon ainoat asukkaat, menoa on silti riittänyt, kiitos karkailevien ja kiipeilevien koratialaispoikien. Minulla on nyt viikon verran lomaa ja aion lähteä alkuviikosta pariksi päiväksi reissuun. Täytyy toivoa, että villikkojuhannus on väsyttänyt Cisua ja Totoa niin, etteivät he ainakaan riehu öisin. Juhannuksen yötön yö sai heidät kokeilemaan pitkästä aikaa myös sitä, miltä tuntuu juosta ja huutaa koko yö. No, muuten se taisi olla ihan kivaa, mutta seuraavana päivänä meitä kaikkia väsytti aika paljon, ei vähiten riehujia itseään. He jättivät aamupalan väliin ja nukkuivat pitkälle iltapäivään, kun oli ollut niin hurjat keskikesän bileet. No, hyvä että jotkut jaksavat riekkua meidänkin perheessä.

4 kommenttia:

  1. Onpa tyylikäs pesupaikka Cisu-herralla. Teilläpäin on niin ihanan rauhallista, ja teidän kissat tuskin mihinkään kauaksi karkaavat, onneksi ei tarvitse kovasti huolestua vaikka vähäksi aikaa häippäsevätkin seikkailuun.
    Olen vähän kade kun Espoossa on niin rauhallista. Juhannuksen jälkeen saaristo alkaa aina tuntua yhdeltä suurelta lomakylältä. Kohta on taas syksy ja rauha ;-)

    VastaaPoista
  2. Pääasia että pesä/hautomo/amme on runsaassa käytössä. Siihen liittyy näköjään kovin monia äidillisiä tai naisellisia toimintoja. :D

    VastaaPoista
  3. Pesä tuntuu kyllä houkuttelevan Cisun feminiinisen puolen esiin. :D

    Eikä meillä tosiaan tarvitse huolehtia, jos ja kun kissat hieman seikkailevat ilman fleksiä. Toto on niin kiltti, että sitä voisi melkein pitää vapaana: Toto _huolestuu_ jos ihminen ei ole ulkona ihan lähellä. Toto ei mene koskaan kauas, vaikka pääsisikin livahtamaan ovesta. Cisukaan ei yleensä mene, mutta välillä kuitenkin. Ja jos Cisua ei pyrittäisi pitämään aina valjaissa, se olisi varmasti pian aivan villiintynyt - sellainen peltoseikkailuvietti tuntuu olevan..

    VastaaPoista
  4. Kyllä sä suhtaudut tyyneen rauhallisesti että kissat maukuu yöt :o (mutta oli sentään juhannus). Pahoin kuitenkin pelkään että tuo ei jää pelkästään juhannuksen ilmiöksi....
    Ihana hautomo-amme tosiaan :)

    VastaaPoista