maanantai 21. lokakuuta 2013

Cisu lukee



Sain viimeksi eilen kuulla eteisessämme piipahtaneelta ystävältä, että Cisu on aikamoisen kovaääninen. Hän ei todellakaan arkaile jutella vieraillekaan, eikä myöskään säännöstele äänenvoimakkuuttaan: Cisun jutut kyllä kuuluvat kaikille, tahtoipa häntä kuunnella tai ei.

Mutta sitten Cisussa on se hellä ja intiimi puolensa. Cisu haluaa viettää hiljaisia hetkiä, jolloin kukaan ei saa häiritä häntä.

Onnekseni yksi Cisun tärkeistä rauhoittumishetkistä on nykyisin joka ilta minun kainalossani. Cisu keksi jo joskus alkukesästä, ettei hän(kään) voi mennä nukkumaan ennen kuin on lukenut vähän kirjaa. Joten siinä vaiheessa, kun minä asetun sänkyyn kirjan kanssa, Cisukin tulee sinne. Hän haluaa aina olla kerällä oikeassa kainalossani, niin että Cisun pää ja etutassut ovat joko olallani tai rinnallani. Siitä on hyvä tassuttaa välillä minua, välillä kirjaa, ja kun uni tulee, kainalo on hyvä paikka kääriytyä pieneksi sieväksi rullaksi. Onneksi Toto ja mies eivät yleensä häiritse tätä hetkeä, vaan vetäytyvät yöpuulle myöhemmin. 

Cisu, ihana Cisu!



Lukeva Cisu ei tosin ole ollenkaan uusi ilmiö. Ja pari vuotta sitten blogissa oli kuva, jossa Cisu luki kanssani Mikko Rimmistä. Näin sivumennen sanoen, kumpikin meistä pitää enemmän Tikkasesta kuin Rimmisestä.



14 kommenttia:

  1. On se Cisu vaan niin söpö, tietää että lukeminen kannattaa aina! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cisu on NIIN viisas kissa, oikein viisaista viisain. Tai ainakin aika söpö :)

      Poista
  2. Oih, ihana Cisu! Kissa kainalossa on jotakin käsittämättömän ihanaa, vaikka sen kokisi joka päivä. Paitsi silloin, kun kissa haluaisi lukemisen sijaan pussailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mirene, sinäpä sen sanoit. 99 % kainalokerroista kissa tuntuu ihan epätodellisen ihanalta ja oma olo etuoikeutetulta, kun saa pitää jotain niin söpöä kainalossaan. Jätetään kuvailematta se 1 % kerroista. ;)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Myrsky ja Minna, niinpä, voiko täydellisempää hetkeä ja suurempaa onnea olla. <3

      Poista
  4. Sinä ja Cisu iltalukemassa ♥
    Meillä ei lueta kainalossa, paitsi Musti tuntikausia silloin, kun luin Varjak Käpälää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, no tuohan on selvä todiste, että Musti osaa lukea! Cisua kiinnostavat muka kaikki kirjat, mutta Mustia vain kissakirjat. Tai sitten Cisu tosiaan osaa lukea ja Cisua kiinnostavat kaikki kirjat, kun häntä kiinnostaa ihan kaikki muutenkin... hmmm... apua!

      Poista
    2. Itämaan kaikkitietäjä :-D

      Poista
    3. Todellinen kaikkitietäjä! :D

      Poista
  5. Myös meillä isoveli eli Mauno on kainalolukija. Mauno tulee _vasempaan_ kainaloon melkein välittömästi kun henkilökunta pötkähtää sängylle lukemaan. Valitettavan usein käy niin että lämpimän ja pehmoisen Maunon hurina kainalossa nukuttaa henkilökunnankin ja sitten tulee päikkärit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitruuna, meillä luetaan vain iltaisin, joten on vain hyvä, jos Cisu toimii samalla nukkumattina.

      Cisu on kyllä hyvin tarkka siitä, että pääsee aina oikeaan kainaloon. Pientä lipsumista on tapahtunut sen suhteen, voiko kainaloon saapua esim. lattialta sängylle loikkaamalla. Aluksi ei voinut ollenkaan, vaan piti AINA kävellä ensin vatsani poikki. Onneksi linja on lientynyt.

      Toto on muuten löytänyt pitkästä aikaa ompelemasi kangaspesän. Tottis on raahannut sen eteiseen ja on parhaillaankin nukkumassa sievänä harmaana karvalimppuna. <3

      Poista
    2. Bongasinkin pesän jostain kuvasta. Tottiainen <3

      Poista
    3. Ja juuri tällä hetkellä todistamme historiallista tapahtumaa: korissa on kaksi kissalimppua! Vähän meinaa pursuta yli, mutta oikein söpö näky silti. <3

      Poista