| Sinisen kissan sininen hetki. |
Cisu ja Toto viettivät mukavan yllätyspäivän viikolla. Vanhempani ilmestyivät Koratiaan vesikatkoevakkoon, ja äiti oli myös ystävällisesti jättänyt tänne kirjallisen selvityksen siitä, miten harmaaturkkiset isännät suhtautuivat yllätysvieraisiinsa (Koratian ihmiset olivat töissä). Kas tässä, ulkoistan bloggaamisen äidilleni:
"Koratiassa on huolellinen vartiointi. Tullessamme käytiin läpi tarkka turvatarkastus, nuuskittiin molemmat systemaattisesti - kädet, jalat, housunpuntit, hihat. Läpäisimme tarkastuksen ja rojahdimme sohvaan lukemaan. Jo kelpasi tulla päälle hyppimään, mutta hiljaisia poikia. Ei mitään vaatimuksia.
Lähdimme pariksi tunniksi asioille ja palatessa kaksikko oli oven takana kuin kysymysmerkki: Minne te oikein lähditte? Cisu sukelsi vikkelästi betonilautaselle rapsuja kerjäämään, Toto tyytyi hurisemaan. Sitten alkoivat jo vaatimuksetkin, molemmat vonkuivat. Lähdimme ulkoilemaan...
Pojat olivat vähän ihmeissään lähtiessämme ulos, mutta suostuivat sentään. Toto söi ruohoa kuin nuori vasikka. Sade ajoi sisään jo 10 minuutin kuluttu, mutta niin paljon kuitenkin löytyi ulkoa lisävirtaa, että piti alkaa jo painiakin ja Cisun näyttää taitojaan pahvitalonsa harjalla.
Tunnemme itsemme täysin hyväksytyiksi Koratiaan; kiitos tästä armonosoituksesta. Kiitos turvapaikasta - mukavaa vaihtelua tämä on, ihan kuin retkellä."
Kuvat ovat viime viikonlopulta, jolloin en jaksanut viihdyttää kissoja ollenkaan niin paljon kuin arvaan vanhempieni tehneen viikolla. Lämmitin pojille kuitenkin saunan ihan heitä varten, ja sekin yllätys oli juuri niin mieluinen kuin toivoinkin. Toto oli muuten saanut aavistuksen lämpenevästä saunasta ja keplotellut itsensä jotenkin yksin lauteille. Etsimme häntä Cisun kanssa, ja sieltä ylälauteelta löytyi tyytyväisyydestä pörisevä raukea saunatonttu.
