Täällä ollaan pitkästä aikaa! Ja jos luulette, että K-blogi on jo herttaisissa joulutunnelmissa, niin ehei, seuraa vähemmän herttainen pissaraportti.
Blogia seuranneet tietävät, että meillä oli poikkeussyksy: mies reissasi oikeastaan kaikki viikot. Aluksi tämä ei tuntunut haittaavan Cisua ja Totoa ollenkaan, paitsi että viikonloppuisin he kirjaimellisesti kiehnasivat miehen kimpussa. Loppuaikoina Toto alkoi olla arki-iltaisin levoton ja saattoi kulkea mäykyen väykyen kaksikin tuntia perässäni. Mäy! Väy! jatkui, vaikka miten huomioin.
Cisun erikoiskäytös taas alkoi, kun mies lopetti parisen viikkoa sitten reissaamisen. Ensin Cisu alkoi viettää laatuaikaa. Aina arki-iltaisin hän saapui märäksi nuoltuna miehen syliin
ja ryhtyi sitten kuivattelemaan itseään ja nauttimaan yhdessäolosta. Hänellä oli myös juttuja, oli vissiin jäänyt kokemuksia jakamatta syksyn mittaan. Mies sanoi, että hän ja Cisu pitävät yhtä, koska kumpikin tietää, millaista on olla talon vanhin mies.
Jossain vaiheessa talon toiseksi vanhin mies vaan hermostui siihen vanhimpaan ja ryhtyi aina viikonloppuisin pissaamaan miehen sänkyyn. Mitä sä täällä koko ajan kuhnit, lähde taas reissuun!
Juuri kun jo vähän huolestuimme, tilanne taas rauhoittui. Viime viikolla mies oli sitten taas pari päivää pois kotoa, ja saimme varmistuksen, että Cisu-pisun tempaukset johtuvat hänestä. Kun mies kotiutui myöhään illalla, Cisu vilkaisi häntä ja singahti heti kuopimaan hänen sänkyään. Koko yö meni sitten sänky- ja päällepissausyrityksiä estellessä, onneksi Cisu uskoi puolesta sanasta, heti kun kuopimisesta huomautettiin.
Ja sitten tuli taas viikonloppu ja mies oli liikaa kotona ja sai pissiyllätyksen sänkyyn. Nyt arkena kaikki on taas sujunut hyvin, kun kukaan tomppeli ihminen ei häiritse jatkuvasti Koratian kuninkaan mielenrauhaa. Häirikköpissailua lukuun ottamatta Cisulla ei tunnut olevan mitään ongelmaa henkisesti eikä fyysisesti.
Aika surkuhupaisalta tuntuu, mutta pissailu on kai merkki Cisun syvistä tunteista, oikein viha–rakkaussuhteesta. Korateista sanotaan, että ne kiintyvät ihmisiin kissoiksi poikkeuksellisen lujasti – ja kun oma ihminen ei käyttäydy kuten kissa haluaisi, hän ilmeisesti saa haisevan koston. No, onneksi meillä on pesukone ja olemme jo tottuneet Feliwayn tuoksuisiin lakanoihin. Uskomme myös, että tilanne rauhoittuu, kun miehellä on pian lomaa ja Cisu saa häneltä paljon aikaa ja huomiota. (Ellei, niin aiomme kyllä vähintäänkin soittaa eläinlääkärille.)
Mitä tästä kaikesta ajattelee Tottis? Pysyy yhtä tasaisena ja iloisena kuin aina ja katselee ruikkijaveljen touhuja hämmästyneenä. Siistinä luonteena Toto on myös ilmiantanut ihmisille pari sotkua. Cisukin ilmiantoi yhden, kun MINÄ menin vahingossa nukkumaan kostopissaläikkään. Tuli kova kiire naukua, kuopia ja irvistää eli varoittaa, että hei, se sotku ei oo sua varten.
