maanantai 23. helmikuuta 2009

Pinollinen periaatteettomuutta

Kattia kanssa, että kannattaisi kirjoittaa siitä, ettei kissa noudata sääntöjä. En noudata itsekään. Olin juuri tehnyt mielessäni periaatepäätöksen, josta olin ajatellut kirjoittaakin: tänä(kin) vuonna keskityn (muka) kirjahyllyssä oleviin kirjoihin enkä osta harkitsematta uusia kirjoja. Päätöksestä huolimatta tai päätöksen takia poikkesin äsken kotimatkalla normaalisti boikotoimaani Suomalaiseen kirjakauppaan ja ostin yhtäkkiä kuusi kirjaa. Kympillä sai kolme pokkaria, ja se oli menoa sitten.

Mukaan tarttuivat kolme Doris Lessingiä (Myrskyn varjossa, Lumous haihtuu, Muutoksen aika: Lessing on monipuolinen, kiinnostava ja takuuhyvä kirjoittaja), Sirpa Kähkösen Mustat morsiamet (ei ennakkokäsitystä), Cornelia Funken Musteloitsu (luultavasti aika lapsellinen mutta viihdyttävä fantasiakirja, ainakin trilogian ensimmäisen osa Mustesydän oli) sekä Volter Kilven Alastalon salissa (juu-u, tiedän kyllä, mikä on tämän lukemistodennäköisyys).

Kuvassa karvainen kirjojenystävä kehrää kirjapinolle ja kiehnää sitä niin, että muutama sekunti kuvan ottamisen jälkeen pino oli kaatunut. Ehkei ne turhia ostoksia olleetkaan, C ainakin arvosti.

2 kommenttia:

  1. Hyviä löytöjä! Kyllä oli oikeutettu ostos, kun kisukin tykkää. :)

    VastaaPoista
  2. Ihan kisulle mä ne vaan ostinkin... Uusi kirjahyllykin pitäisi saada aikaseksi vain siksi, että kisulla ois enemmän kiipeilypaikkoja.

    VastaaPoista