keskiviikko 14. elokuuta 2013

Ylimääräisiä asukkaita eläinasukkaissa?

Eli kertomus siitä, miksi tosimiesten ei kannattaisi syödä salaattia eli kertomus kissan eritteistä (varoitus!).

Cisu-paran maha oireili taas viime viikolla, mutta rauhoittui lääkkeillä täysin. Sitten oireilu alkoi eilen aamulla uudestaan ja illalla kävi niin onnettomasti, että Totollakin oli maha löysällä. Onni onnettomuudessa oli, että olimme joka tapauksessa juuri lähdössä eläinlääkäriin.

Pojat saivat hyvän ja asiantuntevan vastaanoton vakiopaikassaan Eläinlääkäriasema Arkissa. Molemmat tutkittiin ja erityisesti Totoa kehuttiin, kuten aina. Toto oli hyvin rauhallinen ja luottavainen, antoi vatvoa itseään mennen tullen. Sydän löi tasaisesti, kaikki kunnossa. Iso, komea ja hyväkuntoinen poika. Sen me toki tiesimmekin. Toto ei tosin varmaankaan pitänyt siitä, että kerroimme jopa hänellä olleen vatsavaivoja. Muistattehan, miten Toto suhtautui Cisun vatsanväänteisiin? Ja arvaatteko, että Toto oli aika hämmentynyt, kun kävi niin nolosti, että hän itsekin sortui vessan sotkemiseen... (Kun Totolta aikoinaan pääsi ulkona ensimmäinen ruohoykä, hän järkyttyi niin, että pyrki heti sisälle ja istui siellä yksin nurkassa tuntikausia.)

Kun Cisu kävi viimeksi lääkärissä, hänet saatiin pois kopasta vain kopan kansi irrottamalla. Nyt riitti se, että kopan ovi avattiin. Kopasta pilkisti esiin kirahvikaulainen kissanpää. Kun lääkäri maanitteli, Cisu tuli kokonaan esiin - aivan matalana, hyvin pitkänä ja kuulemma niin jännittyneenä, että sydänääniä oli hieman vaikea tutkailla, kun sydän oli jumputi-jumputi-kiihtymystilassa. Arvio oli kuitenkin suopea myös Cisulle: terve ja hyvävointinen kissa, jonka hampaatkin olivat kunnossa. Ilmeisesti säännöllisen epäsäännöllisestä suuhygieniageelin nauttimisesta on hyötyä. Molemmat pojat saivat rokotukset, kumpikin kesti sen kuin mies, muutenkin kumpikin käyttäytyi mallikelpoisesti. Cisulla voisi edelleen olla hieman vähemmän mahanpehmustetta, mutta syytä dieettiin ei kuitenkaan ole.

Sen sijaan on syytä mahavaivojen häätöön. 

Vaikka pojat ovat onnistuneet tänä kesänä vähentämään Koratian hiiri- ja päästäiskantaa muutamilla yksilöillä, vaivojen syyksi ei epäilty jyrsijämyrkytystä, koska hienostelijakissat eivät syö saaliitaan. Sen sijaan he syövät kauheasti heinää, ja kasvien myötä kissan elimistöön voi kulkeutua loisia tai matoja, ainakin jotain toukan aihioita tms. Tämä oli meille aivan uutta tietoa! Emme suinkaan ole madottaneet kissoja heinän takia, mutta nytpä tiedämme, että siinä(kin) on syytä säännölliseen madotukseen. Cisu ja Toto aloittivat eilen Cisulle jo tutuksi tulleen attapectin-kuurin ja lisäksi kissat ylimääräismadotetaan tänään. En yhtään ihmettele, että aina niin hyväntuulinen Totokin luimisti minulle aamulla ohimennen. Kauheaa höykytystä ja hössötystä! Toto oli juuri joutunut miessairaanhoitajan lääkitsemäksi, mutta päätti luimistella asiasta minulle.

Eläinlääkäri oli toiveikas, että em. keinoin mahavaivoista päästään eroon. Onneksi kumpikin kissa on reipas ja toimelias, syö ja juo hyvin ja on muutenkin oma itsensä. Vessassakaan ei käydä tavanomaista useammin, mutta vessa paljastaa silti, ettei kaikki ole aivan normaalisti. Toivottavasti pian taas on, sillä ei ole hauskaa, että pojat ovat edes hieman puolikuntoisia.

Päivitän tilanteen tänne blogiinkin jossain vaiheessa, mutta lupaan nyt, ettei seuraavassa postauksessa käsitellä matoja, loisia eikä kissan eritteitä. Ajattelin  kuitenkin, että tuo "heinämyrkytys" voi olla uusi juttu muillekin kissanomistajille. Onneksi hoito on noin helppoa, madottaminenhan pitäisi joka tapauksessa hoitaa aika ajoin.

16 kommenttia:

  1. Kyllähän kissablogiin kuuluvat myös terveydelliset jutut, eli kerro vain miten eritteasia kehittyy jatkossa. Mutta voit myös kertoa, miten Toto toipuu näistä koettelemuksista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kaikki on kyllä _todella noloa ja kiusallista_ hienostuneelle Totolle, mutta luulen hänen toipuvan hyvin, myös henkisesti.

      Eläinlääkäristä palatessa kumpikin kissa kääntyi kopassaan niin, etten nähnyt heitä (olin takapenkillä koppien kanssa): käännän selkäni ihmiselle, joka vie minut tuollaiseen paikkaan.

      Poista
  2. Mielenkiintoista! Helmi on madotettu tänä kesänä ja sepä onkin sitten hyvä asia vaikka hiiripaistia ei olekaan tullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä on hyvä asia, koska Helmiä vetää U:hun Helmin oma heinätuppo. :)

      Poista
  3. Ei kerrota Totolle näistä postauksista ;) Kiitos tiedosta, ei tosiaankaan ole tullut pieneen mieleenkään. Meillä alkaa nyt matokuuri, joka tyypille. Heinää syödään jatkuvasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, no ei ollut tullut meilläkään mieleen! Vaikka kyllähän järki toki kertoo, että luonnossa on kaikenlaista öttiäistä... ja aloinkin miettiä, mitä kaikkea sitä on itsekin syönyt.

      Koska kissamme eivät tapaa koskaan toisia kissoja/eläimiä (paitsi niitä paisteja satunnaisesti) eivätkä esim. ole hoidossa kissahoitolossa, ruoho ja heinä ovat todennäköisimmät syypäät vatsaärsytykseen. Olemme kyllä madottaneet Cisun ja Toton, mutta siitäkään ei kuulemma tulee kovin pitkäaikaista suojaa. Jos nuo postauksessa mainitut keinot eivät auta, syytä aletaan etsiä ruokavaliosta, mutta luultavasti syy löytyy siis Koratian mailta eikä ruokakaapista.

      Oli kyllä opettavainen ell-keikka! Ja onneksi myös rauhoittava, ei tämä nyt niin kummallista ole.

      Poista
  4. Tämä oli uutta meillekin. Kiitos kun kerroit! Meillä vedetään sitä heinää päivittäin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm, matolääkkeiden myyntiin tulee piikki! Pitää nyt muistaa näemmä huolehtia tarkasti ainakin suositusaikatauluista tuon madotuksen suhteen, mutta ei näemmä ole harvinaista, että ylimääräismadotuksiakin tarvitaan.

      Poista
  5. Meillä molemmat kissat saavat (joutuvat ottamaan) matolääkkeensä kaksi kertaa vuodessa, vaikka ainoastaan Ylppö ulkoilee nykyisin hyvin satunnaisia kertoja valjaissa. Mutta silti, ihan varmuuden vuoksi matolääke keväällä ja syksyllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anni, voit lohduttaa teidän kissoja että koratialaisetpa joutuvat tänä vuonna ainakin kolmesti madotukseen. Toivottavasti ylimääräisannoksella saadaan mato matalaksi...

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  6. Täälläkin on epäilty jo jonkin aikaa, mahtaisiko tyttösellä olla matoja tuon heinän syönnin takia, vatsa on nimittäin aina välillä sekaisin, vaikkei kovin pahasti. Madotus on kuitenkin jäänyt odottamaan pennun saapumista, joten ensi viikolla nähdään, miten a) Kajsan saa madotettua ilman suurta määrää verisiä raapaleita b) onko siitä hyötyä. Toivottavasti teillä madotus auttaa!

    Niin, ja ehkä Totolle ei tarvitse kertoa postauksen todellista sisältöä :)

    VastaaPoista
  7. Meilläpä kävi niin että madotus hoidettiin jussiviikolla kokosakille ja viikko jussista alkoi ripuli itämaanihmeellä .viikon maitohappokuurikaan ei korjannut tilaa ja vilkuluometkin hiipivät esiin, joten eiku löysä kakka mukaan ja kisu kainalossa elukkatohtorille joka totesi alkulois tartunnan nimeltä giardia joka on suomessa alihoidettu :( joten koko sakki 10vrk axilurille ja itikselle suolistotulehdus ab. lisäksi 5 päivän kohdalla koko kodin desinfiointi kloriinilla ja +60 astees oli kuulkaa huh hommaa kerrankin kiitollinen höyrypesuimurista ;) sen jälkeen viikon päästä koottiin herran jätöksistä 3:na vrk:Na näyte joka onneksi OLI puhdas :) Mutta tämä teille tietoiskuna jos ei matolääke normi annos ja maitohapot tehoakkaan ni kakkaa tohtorille ni homma selkii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Ikävän kuuloinen rumba teillä, mutta onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin. Kiitos, että kerroit kissanne sairastelusta: tiedon jakaminen on tärkeää.

      Meillä on tänään viimeinen päivä Attapectiniä ja myös Axiluria, kun Axilurissa on otettu ihan perusmadotuskuuri. Ainakin nyt kissat vaikuttavat taas olevan täysin kunnossa, peukut ja tassut ovat pystyssä, että tällä kertaa pysyvätkin.

      Poista
  8. Me luvataan, että kakkajuttuja ei levitellä eteenpäin mutta ollaan kiitollisia kun aina ei kaikki voi tietää kaikkea. Tämäkin oli ihan uutta tietoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, Taru. Kaikkea ei voi tosiaan tietää, mutta onneksi kissablogeista(kin) saa tietoa ja tukea moneen asiaan. Toivon, etteivät Cisu ja Toto tai muutkaan kissat tarvitse enää näitä mahanhoitotietoja!

      Poista