maanantai 27. helmikuuta 2012

Tule kanssani kylpyyn


Bestikset kielikylvyssä.


video



Toto: Hei, mun hännänpää jäi likaiseksi. No, mä pesen sen itse!


video

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Kun U on yyy

Cisulla ja Totolla on sama pulma, joka on vaivannut heitä jo koko alkuvuoden. Ulos (U) pitäisi päästä, mutta siellä on kylmää (yyy). Cisu kertoo, miten koratiaksi perustellaan, että ainakin ikkunan voisi avata.


video

Mutta voi: kun ikkuna aukeaa, sieltä tulee niin kylmää ilmaa, ettei kissapolo voi liikkua. Vahdinvaihtokaan ei auta.


video

Onneksi sentään sisällä on jo välillä kovinkin keväistä: aurinkoläikät ovat palanneet sohvan päälle. Cisu nautiskelee.



Totokin on jo löytänyt lähestyvästä keväästä kaikenlaisia hyviä puolia.





 Lopuksi huomautus, että näiden kuvien nettiin saattaminen on ollut työn ja tuskan takana. Syliini ilmestyi tietokoneen lisäksi kaksi harmaaherraa, jotka ovat tehneet kaikkensa, etten vain bloggailisi. Toto pitää päätään käteni päällä ja Cisu huiskuttelee tässä samalla häntäänsä näppäimistöllä, joka onkin aika karvainen. En kirjoita tämän enempää, koska olo on aika tukala: käteni yltävät kissakasan yli juuri ja juuri näppikselle. Tämä on tosiaankin kissablogi.


Paitsi ai niin, kirjoitanpa sittenkin. Mainos: kirjoitin kirjablogiini eilen uunituoreesta Kissojen nimipäiväkirjasta. Kissoilla on nyt yliopistotason nimipäiväkalenteri!

tiistai 21. helmikuuta 2012

Uudet rutiinit





...tai ainakin uusien rutiinien opettelua. Kissoilta sopeutuminen uuteen käy kai ihmisiä nopeammin, sillä Cisu ja Toto ovat jo ihan sinut töihinpaluuni kanssa, minulla taitaa olla enemmän ihmettelemistä. Ensimmäisen työpäivän jälkeen kukaan ei ole pissannut sänkyyni eikä tällä viikolla ole edes murjotettu, kun saavun vasta illalla kotiin. Höh, ehkä kissukat ovatkin iloisia, että saavat vihdoin olla päivät rauhassa?

Uusien arkirutiinien kunniaksi Cisu ja Toto ovat päättäneet, että he eivät juo nurkassa olevasta vesikupista. He siirtävät sen aina keskemmälle huonetta, jotta mahtuvat itse nurkkaan. Kupin kuuluu olla niin, että siitä voi juoda.



Toton mielestä kupista kuuluu ehkä juoda tuossa asennossa, jotta kaikki huomaavat, miten hänen ihanat vihersilmänsä sointuvat vesikuppiin?





Ihanat vihersilmät olisivat ansainneet paremman valokuvan, mutta työläisparka ei voi kuvata kuin illalla salamavalossa. 

perjantai 17. helmikuuta 2012

Mammanpojat

Mikä on mammanpojan määritelmä?


Voisiko mammanpojaksi kutsua esimerkiksi kissaa, joka reagoi ihmismammansa töihinpaluuseen pissimällä tämän sänkyyn? Oletettavasti Cisu oli tehnyt niin eilen. Olin jo mennyt nukkumaan, kun pojat yhteistuumin tassuttivat peittoani: Kröhöm, sulla on nk. kusi sukassa. Ja olihan siellä jalkopäässä läikkä. Cisu tekee tällaista hyvin harvoin, mutta aina joko vihaisena tai hermostuneena, eivätkä pojat olleet olleet kahden yhtä pitkää päivää kuin eilen varmaankaan kertaakaan viimeisen puolen vuoden aikana. Molemmilla ihmisillä oli työpäivä ja iltamenoja. Voihan pisu sentään.


Jos pisukisuista ei ole mammanpojiksi, entä sellaisista, jotka eivät aamulla suostu lähtemään pois mamman sylistä? Totohan pomppaa joka aamu syliini nk. aamuhalaukseen, mutta se halaus on yleensä hyvin pikainen. Tänään, toisena työpäivänä, Toto retkahti syliini mahdollisimman suurena ja painavana eikä suostunut poistumaan. Lopulta jouduin vain siirtämään hänet julmasti pois. 


No, vasta kaksi työpäivää takana ja onneksi viikonloppu edessä. Ehkä me kaikki sopeudumme.  Totollekin riitti tänään kotiin palatessa ehkä vain n. 27 tervehdyssylityskertaa. Cisu oli hillitty ja meni poterolle ehkä vain 14 kertaa. Ehkä saamme päivitettyä blogiakin ahkerammin sitten taas, kun arki on asettunut. Vaan ei oo helppoo, etenkään hassuille harmaaveljeksille.

maanantai 13. helmikuuta 2012

Ystävyys lämmittää



Talvi jatkuu, samaten patterilla luuhaaminen. Milloin pojat eivät halua ulos, he haluavat mahdollisimman lämpimään paikkaan.


Kevättä odottavan aika voi käydä pitkäksi.




Cisu: Hei velipoika, et kai sä vaan nuku?





Toto: Shhhh.... Anna mun olla, mä oon talviunilla oleva harmaakarhu.



Cisu: Aaaargh, mä en enää jaksa tätä talvea!

Mutta jaksettava on. Koska kumpikaan ei voi poistua lämmönlähteen ääreltä, Toto yrittää lohduttaa veljeään patterin ripojen välistä. 



video


Onneksi ystävyys lämmittää! Otamme varaslähdön ystävänpäivään ja toivotamme jo nyt kaikille kissoille ja kissaihmisille ja muillekin kamuille mukavaa ystävänpäivää.


Lämpimiä terveisiä Koratiasta! :)

torstai 9. helmikuuta 2012

Pakkasherrat

Videoviikkomme jatkuu. Tässä havainnollistus, mitä tapahtuu, kun päästää ulos vinkuvat silkkiturkkikissat ulos -15 asteen pakkaseen. Älkää huolestuko! Kyse ei ole eläinrääkkäyksestä, koska pakkasulkoilua tapahtuu vain harvoin ja kissojen pyynnöstä. Lopetin videoinnin, kun Cisu alkoi ravistella tassuja. Kaappasin Cisun syliin, mutta hän ponkaisi pois ja juoksi omatoimisesti kotiin, Toto kipitti perässä. Talviulkoiluun ei kannata pukea valjaita, sillä lumi on hyvä kissavahti ja valjaiden pukemiseen menisi enemmän aikaa kuin itse ulkoiluun. Tämänkertainen ulkoilukeikka oli jo aika pitkä, kesti vähän yli minuutin. (Heti kun sää vähän lämpenee, valjaita on taas syytä käyttää: eräänä päivänä Toto jo yritti loikki halki kinosten, mutta tuli huomattavan nopeasti katumapäälle.)


video


Cisu ja Toto kipittävät autokatoksen poikki pääovelle ja keskittyivät lähinnä pihakiveyksellä kiemurteluun siis.


Kotiin tultuaan Cisu oli hieman pörröinen tai oikeastaan takkuinen. Reissussa rähjääntyy.




Ulkoilu on aina hyvin kiihdyttävää. Yleensä se huipentuu pikajuoksukilpailuun kotioloissa, mutta tällä kertaa Cisu purki tarmoaan raapimatolppaan.




Sitten pojat hakeutuivat viisaasti aurinkoläikkään. Pakkaspeppuja sulatti lattialämmitys.




Ja nyt ollaan jo sängyssä huilaamassa. Huh, millainen arktinen seikkailu!

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Nuohoojamestarin aamu

Eilen aamu alkoi aamupesulla, mutta tänään sillä, että makuuhuoneessa irtopatterin vieressä istui huolestunut Cisu. 




Häneltä oli kadonnut pikkuveli. Etsimme Totoa yhdessä ympäriinsä kulkien ja huhuillen, mutta Toto pysyi kateissa.


Kunnes yhtäkkiä... Sängyllä erottui jotain harmaata, karvaista ja söpöä. Tottiksen häntä! (Koska emme saaneet siitä hyvää kuvaa, piti vähän söpöyttää kuvaakin kuvankäsittelyohjelmalla).




Siellä se velipoika oli vällyjen välissä. Hän on oli myös myllännyt aluslakanan pois paikoiltaan hyvää pesää rakentaessaan ja karvastutti söpöllä hännänpäällään petaria. Se ei hämmästyttänyt minua. Jokin päivä sitten ihmettelin, kun peittoni oli aseteltu suureksi pyramidimaiseksi keoksi sängylle. Tarkempi tutkimus osoitti, että peittovuoren sisällä oli kaksi koratinkokoista kissanpesää. Pojat olivat luultavasti ahertaneet ainakin 45 minuuttia saadakseen niin hienon kissavuoren aikaiseksi.


Kun Toto oli paikallistettu, oli aika katsella hetki lintutelkkaria. Sitä ei ollut meillä hetkeen näkynytkään, ja pojat purskahtivat melkein itkuun nähdessään tinttejä ruokailemassa. Miten kiihdyttävä näky!


Mutta onhan niitä ennenkin nähty. Sen sijaan takan päälle ei pyydetä saati päästä usein. Tänään päästiin. Videon keskivälillä on hieman tyhjäkäyntiä, mutta sitten nuohoojat pääsevät taas vauhtiin. Lopuksi he olivat niin vauhdikkaita, että piti sulkea äkkiä kamera ja miettiä, miten nostaa kissat alas takanhuipulta. Cisu tuli sieltä niskassani retkottaen, sillä välin Toto laskeutui luisumalla pää edellä takan seinää pitkin. Nyt molemmat juoksevat kiihkoissaan ympäri Koratiaa ja päästävät sotahuutoja.


video


Oikeastaan aamu alkoi kyllä sillä, että Cisu hieroi nenäänsä minun nenääni. Kun sain noustua istumaan sängynlaidalle, Toto hyppäsi syliini ja hurisi siinä minuuttitolkulla. Pitkään aikaan ei oltukaan tavattu. Aamulla on aina yhtä mukava tervehtiä, vaikka samasta sängystä herätäänkin.

tiistai 7. helmikuuta 2012

Möykyn aamu



Ei saisi aina hihitellä kissoilleen, mutta mitä muuta voi tehdä, kun aamulla makuuhuoneesta astuessaan näkee eteisessä kissamarsun, joka kököttää kalanvonkaleen päällä liikkumatta?


Vaikka aikaa kului, marsumöykky ei hievahtanut.




Lopulta hänen isoveljensä päätteli: tuo tarvitsee virotakseen kunnon aamupesun.


Kuule, on jo aamu, säkin voisit nousta.

Ääk, odota nyt hetki!


Isoveli ei odottanut.


video


Lopulta: valmista tuli, pojat ovat puhtaita.




Olisivatpa kaikki aamut näin mukavia.

torstai 2. helmikuuta 2012

K-y-l-m-ä-ä



Jokatalvinen ilmiö Koratiassa: pakkanen nujertaa sekä kissat että bloggarin. Ei ole mitään kertomista, kun pakkanen kirjaimellisesti paukkuu nurkissa ja kissat viettävät päivät peiton alla lymyillen. 


Tai, niin kauan oli vielä siedettävää, kun peittomaja riitti talvisuojaksi. Tänään meillä näyttää tältä. Irtolämmitin posottaa täysillä.




Ennen kuin pakkanen pääsi huippulukemiinsa, Cisu ja Toto kunnostautuivat riekkumalla pöytäliinan alla ja päällä. 




Kirjoitin aiemmin lisääntyneestä tappelusta ja nyt, hetken muualla matkailtuani, olen varma, että suuri osa siitä on Toton huomiohakuisuutta ja näyttämisenhalua minulle, joka olen viime aikoina ollut lähes koko ajan kotona. Kun olin reissussa, täällä oli ollut rauhallista, mutta heti kun mamma tuli kotiin, Toto ryhtyi säälittäväksi pikkukissaksi.


Säälittävä pikkukissa piipittää ja itkee veljensä kanssa painiessaan niin kovasti, että mamma tulee katsomaan. Säälittävä pikkukissa ei osaa hypätä minnekään, vaan hän uikuttaa esim. kaapin vieressä, että mamma tulisi, ottaisi syliin ja nostaisi seikkailemaan.


Nyt kun olen tarkkaillut säälittävää pikkukissaa, olen huomannut, että hän on aika kekseliäs. Hän saattaa loikoilla aivan hyväntuulisena ja sopuisana isoveljensä vieressä, mutta kun minä satun katsomaan häntä, hän haukkaa välittömästi veljään jalasta. Kun veli provosoituu tappelemaan, alkaa pikkuveljen avuton ulina. Kun kerroin Toton taktiikoista ystävälle, hän sanoi, että Toto kuulostaa ihan jalkapallon pelaajalta, joka pyörii kentällä muka hyvin loukkaantuneena, kipeää kinttuaan huomiohakuisesti pidellen. Meidän pikku filmaajakissa Toto Tottiainen.